– Se palaa väkivaltaan tottuneina miehinä, traumoina, aseverkostoina ja uutena paikallisena valtana. Tätä pitää seurata tarkasti, kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) viestipalvelu X:ssä.
Hänen mukaansa Vladimir Putin tarvitsee veteraaneja propagandaan.
– Heistä rakennetaan kuvaa uudesta isänmaallisesta eliitistä. Mutta samaan aikaan Kreml joutuu hallitsemaan joukkoa, jolla on sotakokemusta, odotuksia palkinnosta ja usein hyvin matala kynnys väkivaltaan. Se on iso riski Venäjälle.
Tässä on Limnellin mukaan Venäjän kannalta vaarallinen ristiriita.
– Autoritaarinen valtio voi lähettää miehiä sotaan, mutta sen on paljon vaikeampi hallita, mitä he tuovat sodasta takaisin. Rintamalla opittu väkivalta ei katoa, kun univormu riisutaan ja palataan arkeen. Tämä on sodan paluu kotiin.
Hän muistuttaa, että Ukrainaan on lähetetty ammattisotilaiden lisäksi vankeja, väkivaltarikoksista tuomittuja, velkaantuneita ja syrjäseutujen köyhää väestöä.
– Monelle sota on ollut sosiaalisen nousun väylä. Paluu kotiin voi olla sisäinen turvallisuusriski koko Venäjälle. Ei vain sosiaalipolitiikkaa.
Limnell toteaa Venäjän historian varoittavan tästä.
– Afganistanin ja Tšetšenian sodat jättivät jälkiä rikollisuuteen, turvallisuuskoneistoon ja väkivallan normalisoitumiseen. Nyt mittakaava on suurempi. Ukraina muokkaa Venäjää sisältäpäin vuosiksi, ehkä vuosikymmeniksi. Tämä ei jää rintamalle.
Limnell arvioi, että sisäinen epävakaus ei välttämättä ala suuresta mielenosoituksesta Moskovassa.
– Se voi näkyä ensin pikkukaupungeissa: väkivaltarikoksina, kiristyksenä, poliisin haluttomuutena puuttua veteraanien tekoihin ja paikallisten eliittien valtakamppailuna. Näin valtio alkaa rapautua.
Kansanedustaja katsoo, että Putin yrittää tehdä veteraaneista lojaalin tukipilarin.
– Heitä nostetaan politiikkaan, kouluihin, hallintoon ja julkiseen symboliikkaan. Samalla hän militarisoi yhteiskuntaa tavalla, joka voi myöhemmin kääntyä järjestelmää itseään vastaan. Siksi tätä on nyt seurattava tarkasti.
Suomen kannalta tämä on Limnellin mielestä kovaa turvallisuuspolitiikkaa.
– Venäjää ei pidä arvioida vain rintaman, talouden tai Kremlin päätösten kautta. On seurattava myös, mitä sota tekee Venäjän alueille, väkivallan kulttuurille ja sisäiselle vakaudelle. Tässä näkyy tuleva Venäjä meille.
Limnellin johtopäätös on, että Ukrainan sota ei pääty Venäjällä kotiuttamiseen.
– Se palaa Venäjän kaduille, koteihin, hallintoon ja valtakoneistoon. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa Putinin oma sotaveteraanipommi sisäisenä turvallisuusriskinä. Se koskee myös Suomea.