Suomen Pankin Venäjän talouspolitiikkaan erikoistuneen vanhemman neuvonantajan Laura Solangon mukaan pakotteiden käyttö vaatii pitkäjänteisyyttä. Hän sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa olevan liian optimistista odottaa, että talouspakotteet johtaisivat automaattisesti vallan vaihtumiseen Venäjällä.
– Talouspakotteet aiheuttavat sen, että taloudella menee huonosti. On paljon kurjempaa kuin muuten olisi. Mutta mahdollisuudet vaikuttaa Venäjän harjoittamaan politiikkaan ovat aika rajallisia.
– Pakotteiden seurauksena Venäjä on kuitenkin vähemmän vauras kuin se olisi ilman pakotteita, Solanko sanoo.
Solangon mukaan Venäjä pyrkii kiertämään pakotteiden vaikutuksia. Kuitenkaan kaikkea tuontia Euroopasta ja Yhdysvalloista ei voida hänen mukaansa mitenkään korvata.
– Se osa, joka saadaan takaoven kautta korvattua, on joka tapauksessa merkittävästi kalliimpaa kuin aikaisemmin.
Erilaisten vientikieltojen vaikutukset alkavat Solangon mukaan näkyä viiveellä, koska yritykset käyttävät ensin varastonsa tyhjiksi. Länsimaiden korkean teknologian tuotteille on vaikea löytää korvikkeita Kiinasta.
– Tietysti aluksi kaikki aiemmin toimitetut laitteet toimivat. Ongelmia ilmaantuu, kun niitä pitäisi korjata, korvata tai päivittää.
Suomessa tilanteesta kärsivät Solangon mukaan lähinnä yksittäiset yritykset.
– Jos saa vähän kärjistää, niin kyllä meidän riippuvuudet Venäjästä alkaa olla jo katkottu.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on epäillyt Euroopan unionin pakotepolitiikan tehoa. Hänen mukaansa unionin asettamien sanktioiden kiertäminen muuttuu ajan kanssa entistä helpommaksi, ellei uusia pakotteiden kiertoreittejä tilkitä aktiivisesti. Hänen mukaansa niin raha- kuin tavaraliikennekin toimii pakotteista huolimatta.