Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kommentoi Helsingin Sanomille vuokratontilla sijaitsevan asunnon ostamiseen liittyviä riskejä. Huplin mukaan vuokratontin kanssa tulee olla tarkkana.
– Monissa kasvukeskuksissa kuntien maapolitiikka nojaa maan vuokraamiseen: jos kaupunki on valinnut sen linjan, ostaja ei voi sanella, että haluaa omistustontin. Siksi en lähtisi lietsomaan huolta, mutta tarkkana pitää olla, kuten kaikessa ostamisessa, Hupli sanoo.
Hupli kehottaa ensimmäiseksi perehtymään maavuokran tietoihin isännöitsijätodistuksessa. Suositus on tarkastaa maanvuokrasopimus pääehtoineen, vuosivuokran määrä ja vuokran tarkistukset sekä mahdolliset indeksiehdot ja tasokorotukset.
Lisäksi Hupli kehottaa kiinnittämään huomiota sopimuskauden loppupuolen ehtoihin.
– Onko vuokralaisella oikeus jatkaa vuokrakautta? Onko jatko-optio turvattu ja millä ehdoilla? Onko sovittu maapohjan osto-optiosta tai muista lunastusehdoista?
Keskeinen riski on Huplin mukaan vuokran nousu vuokrakauden aikana.
– Tämä tarkoittaa siis sitä, mitä vuokran korottamisesta on sovittu ja mihin indeksiin vuokra on sidottu. Ja jos sopimuksessa on tasokorotuksia, kuinka usein niitä tehdään ja millä perusteella. Maan arvon trendi on ollut nouseva, joten yllätyksiä voi tulla, Hupli sanoo.
Pahimmaksi riskiksi Hupli nostaa tilanteen, jossa sopimusehdot suosivat voimakkaasti vuokranantajaa. Mikäli sopimuksen jatkosta ei päästä sopuun, ääritapauksessa rakennus voidaan jopa purkaa.
– Asunto-osakkeen omistajalle se olisi katastrofi – koti menetetään, mutta asuntolaina jää.
Neuvottelutilanteissa taloyhtiön neuvotteluasema ei välttämättä ole kovin vahva. Sopimukset voivat olla vanhoja ja uudemmat sopimukset monimutkaisia.
– Taloyhtiön kannalta tärkeintä on ennakointi. Asioita ei pidä jättää viime tinkaan. Pahimmillaan siitä voi seurata sopimukseton tila. Silloin asuntokauppa varmasti tyssäisi siinä kohteessa, Hupli toteaa.