Pellervon taloustutkimus ennusti tällä viikolla, että Suomi vajoaa taantumaan. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen epäilee, että taantumasta tulee pitkä, mutta ei syvä.
Sama vaiva vaivaa koko euroaluetta. Taantuman uhasta on puhuttu koko vuosi. Se on siirtynyt koko ajan eteenpäin, mutta nyt näyttää, että se on ovella. Yksi pääsyyllisistä, suomalainen rakennusteollisuus on jo vaikeuksissa. Kotimainen rakennusteollisuus kärsii taloustilanteesta enemmän kuin monissa verrokkimaissa.
Keskisen mukaan taustalla on kolme syytä.
– Suomalaisten asuntolainat on sidottu vaihtuvakorkoiseen euriboriin ja Suomessa talouden heilahtelut näkyvät nopeammin kuin muualla maailmassa. Suomessa inflaatio on tullut nopeammin alas kuin muualla Euroopassa. Se kertoo siitä, että korkojen nousu vaikuttaa nopeammin Suomessa kuin monissa muissa maissa, Keskinen sanoo Verkkouutisille.
Suomen talous nojaa moniin muihin maihin nähden verrattain paljon perinteisessä teollisuudessa, vaikka palvelualojen painoarvo onkin viime aikoina ollut kasvussa, ja sen osuus bruttokansantuotteesta suurempi.
– Toinen syy on inflaatiosta johtuva kustannusten nousu. Se koettelee globaalisti kaikkien maiden rakennusteollisuutta, mutta Suomessa oman mausteensa keitokseen antaa suomalaisten tapa sitoa lainansa vaihtuvakorkoisiin euriboreihin.
Keskinen muistuttaa, että lainojen sitominen vaihtuvakorkoisiin euriboreihin on suomalaisille pitkässä juoksussa kannattavaa. Tällä hetkellä suomalaiset ovat joutuneet kärsimään kolikon kääntöpuolesta, kun korot ovat ylhäällä. Toisaalta myös toipuminen voi olla nopeampaa.
– Kolmas merkittävä tekijä suomalaisen rakentamisen tämän hetkisissä ongelmissa on se, että Suomessa väestönkehitys on muita Pohjoismaista heikompaa. Suomen väkiluku pysyy tällä hetkellä plussalla vain maahanmuuton takia. Luonnollinen väestönkasvu on jo kääntynyt miinusmerkkiseksi.
Rakennusalalla riittää vielä rytinää
Suomen talouden näkymät eivät juuri kirkastuneet torstaina, kun EKP nosti jälleen ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
– Tämä syksy tulee olemaan vielä vaikea eikä ensi vuonnakaan tulla näkemään vielä sellaisia rakennusmääriä, joihin olemme tottuneet. Uusien rakennusten aloitukset ovat tulleet voimakkaasti alas ja se näkyy vuoden tai puolitoista vuotta eteenpäin, Juho Keskinen sanoo.
– Isku ei osu ainoastaan niihin, jotka työskentelevät rakennustyömaalla vaan se iskee kaikkiin alihankintaketjuihin, kuten tavarantoimittajiin ja muuhun infraan. Rakennuspuolen ongelmat ratkeavat, kun inflaatio on laskenut ja tuotantokustannusten hinnat eivät ole enää niin korkealla. Muutos ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla, koska rakennusyhtiöillä jää tällä hetkellä osa asunnoista myymättä.
Juho Keskisen mukaan taantuma ei taitu vielä tämän vuoden aikana eikä ensi vuonnakaan näkymä ole sen ruusuisempi. Rakennusteollisuuden vaikeudet ovat kielineet usein myös laman uhasta. Lamaan Keskinen ei kuitenkaan usko.
– Yleinen taloustilanne viittaa siihen, että taantuma tulee, mutta ei syvänä lamana. Talouskehityksessä tämän vuoden loppu ja ensi vuoden alku ovat heikkoja. En odota 1990-luvun laman kaltaista syväkyykkäystä, mutta hetkellistä nollakasvun aikaa, joka näkyy meillä ja muualla Euroopassa, Keskinen sanoo.
– Rakennusteollisuuden elpyminen tapahtuu vasta, kun korot lähtevät laskuun, ja asunnot, jotka nyt ovat jääneet myymättä saadaan myytyä. Siinä vaiheessa yritykset uskaltavat käynnistää taas uusia rakennusprojekteja.
Rakentaminen elpyy kasvukeskuksissa, jossa väestönkasvua tapahtuu, mutta muuttotappiokunnat tulevat kokemaan entistä enemmän tappioita vaikeassa taloustilanteessa.
Keskinen uskoo, että ennen kuin taloustilanteen elpymistä rakennusalalla tullaan näkemään konkursseja.
– Vuosi sitten kuudessa kuukaudessa tuli 280 konkurssia, kun tänä vuonna kuudessa kuukaudessa on tullut 380 konkurssia. Prosentuaalisesti nousu on merkittävä, mutta luvut eivät ole mitenkään historiallisen suuria. Pidän todennäköisenä, että konkursseja tulee vielä lisää, koska nopeaa käännettä ei ole näköpiirissä, Keskinen sanoo.
– Tyypillisesti nämä ovat kuitenkin pienempiä yrityksiä. Sikla ja Jukkatalojen konkurssit ovat poikkeus.
Toimialoja ei kannata tukea suhdanteiden mukaan
Suomalaisella rakennusteollisuudella on alamäkeä ja koko talouden yleinen näkymä on heikko. Tässä tilanteessa Juho Keskinen jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että rakennusteollisuutta ei kannata suuressa mitassa alkaa tukea.
– Mielestäni valtion rahoja ei kannata kanavoida tukemaan yhtä yksittäistä toimialaa huonossa taloustilanteessa. Varsinkin, kun valtiolla on monia muita taloudellisia haasteita taustalla ja korkomenot nousevat saman verran kuin muualta yritetään säästää, Keskinen sanoo.
Hänen mukaansa toimiva keino, jolla valtio voi tukea rakentamista on julkisten hankkeiden ajoittaminen aikaan, jolloin rakennusalalla on muutenkin vaikeaa. Toisena toimivana keinona Keskinen väläyttää varainsiirtoverosta luopumista.
– Varainsiirtovero on hyvin haitallinen asuntokaupan ja muuttoliikenteen kannalta. Se helposti kannustaa ihmisiä pysymään alueella, joka ei ole heille optimaalinen ja vaikeuttaa työn perässä muuttamista. Varainsiirtoveron poisto loisi lisääbuustia asuntokauppaan ja toimella olisi positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, Keskinen sanoo.
– Jos joskus, niin tässä kohtaa se olisi tehokas toimi.