Professori Pekka Neittaanmäki pohtii Helsingin Sanomien mielipidetekstissään, arvostetaanko työelämässä riittävästi tohtoreita.
– Suomessa valmistuu vuosittain yliopistoistamme suuri määrä tohtoreita eri tieteenaloilta. Heistä jokainen on omistautunut vuosikausia tieteelliselle ajattelulle, analyyttisille menetelmille ja uuden tiedon tuottamiselle. Silti julkisen sektorin korkeimmissa virkanimikkeissä tohtorintutkinto ei poikkeuksellisesti näy pätevyyskriteerinä, vaan muut meriittitekijät korostuvat. Vastaava tilanne vallitsee myös monissa yksityisen sektorin vaativissa rekrytoinneissa, hän sanoo.
Neittaanmäki korostaa, että tohtorikoulutus kehittää juuri niitä ominaisuuksia, joita ylimmän johdon tehtävissä vaaditaan.
– Paitsi hallinnollista ja johtamisosaamista myös kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Väitöskirjaprosessi kasvattaa kriittistä ajattelua, pitkäjänteisyyttä sekä taitoa analysoida monimutkaisia ongelmia ja etsiä systemaattisia ratkaisuja.
Neittaanmäen mukaan yritykset voisivat ottaa tohtorintutkinnon aiempaa selkeämmin huomioon vaativissa tutkimus- ja kehitys- sekä strategiajohtajan tehtävissä, joissa tieteellinen näkemys ja kyky ohjata tutkimuslaitoksia ovat keskeisiä.
– Tämä edistäisi akateemisen ja liike-elämän vuoropuhelua, nopeuttaisi innovaatioiden syntyä ja vahvistaisi Suomen asemaa maailmanlaajuisessa osaamiskilpailussa.
Hänestä päätökset kelpoisuusvaatimuksista määrittelevät sen, millaista osaamista johtopaikoille haluamme.
– Tohtorintutkinnon arvostaminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla osoittaisi laajennetun tutkijakoulutuksen tärkeyden.
