Ekonomisti Vesa Vihriälä kommentoi viestipalvelu X:ssä Suomen Kuvalehdessä julkaistua väitöskirjatutkija Jussi Systän haastattelua.
Haastattelussa Systä moittii Talouspolitiikan arviointineuvostoa budjettikuriin painostamisesta. Hän myös katsoo, että puolueettomana pidetyn neuvoston taustalla on demokratian kannalta kyseenalaisia piirteitä.
Vihriälä luonnehtii haastattelua ja kirjoitusta hämmentäväksi.
– Jutussa yhtäältä näytetään kiistettävän poliittisen prosessin taipumus kestämättömään velkaantumiseen ja toisaalta korostetaan demokratian oikeutta valita jatkuvan velkaantumisen ura, Vihriälä kirjoittaa.
Hän viittaa kommentillaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan kirjoitukseen. Kirjoituksessaan Laina luonnehtii samaista artikkelia kiinnostavaksi.
– Lyhytnäköisyyden, kurittomuuden oikeutusta perustellaan yhtäältä sillä, että (MMT:n nojalla?) valtio voi aina selvitä veloistaan luomalla rahaa (eikä kestävyysongelmaa siis olekaan), ja toisaalta, että velalla on tarve rahoittaa ekologisen kestävyyden vaatimat investoinnit, Vihriälä kirjoittaa.
Vihriälä ei mitenkään kiistä demokratian oikeutta valita velkaantumisura, joka hänen mukaansa johtaa (a) maksukyvyttömyyteen ja velkajärjestelyyn, (b) velan reaaliarvon alentamiseen yllätysinflaatiolla tai (c) paniikkisäästöpolitiikkaan.
– Mutta tällainen kurittomuus on huonoa politiikkaa, joka aiheuttaa paljon hyvinvointitappioita. Tästä on runsaasti esimerkkejä maailmalta. Niinpä ei ole yllätys, että eri puolilla on etsitty keinoja kurinalaisuuden (=pitkäjänteisyyden) tukemiseksi. Näitä pitkäjänteisyyden tuen keinoja ovat finanssipolitiikan säännöt ja asiantuntijoista koostuvat finanssipoliittiset neuvostot.
Vihriälän mukaan neuvostojen lisäarvo on ennen kaikkea siinä, että ne mahdollistavat tosielämässä tarpeellisen jouston velkasäännöissä.
– Joustavuutta sisältävät säännöt yhdessä asiantuntija-arvioiden kanssa eivät mitenkään ota kantaa julkisen sektorin kokoon tai menojen rakenteeseen, eivätkä estä suhdannepolitiikkaa. Kestävyyden turvatessaan ne päin vastoin mahdollistavat elvytyksen sitä tarvittaessa, vrt. Ruotsi.
Hänen mukaansa on hyvät syyt sille, että demokraattisesti luodaan päätösmenettelyitä mukaan lukien tutkimustiedon varassa toimivia asiantuntijaneuvostoja, jotka pakottavat päätösvaltaiset poliittiset päätöksentekijät kiinnittämään huomiota talouden pitkän ajan rajoitteisiin.
– On helppo yhtyä Talouspoliittisen arviointineuvoston arvioon siitä, että julkista taloutta on nyt sopeutettava kestävyyden parantamiseksi. Eri eturyhmien kommentit kehysriihen alla leikkausten ja veronkorotusten mahdottomuudesta kertovat, että päättäjien kohtaama paine välttää korjaustoimia, on todellinen, Vihriälä huomauttaa.
Pikemminkin hämmentävä haastattelu ja kirjoitus. Jutussa yhtäältä näytetään kiistettävän poliittisen prosessin taipumus kestämättömään velkaantumiseen ja toisaalta korostetaan demokratian oikeutta valita jatkuvan velkaantumisen ura. Lyhytnäköisyyden, https://t.co/tnYpucEOZA
— Vesa Vihriälä (@vesa_vihriala) April 11, 2024
