Kun avoin hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kestänyt lähes 11 kuukautta, kontrasti Venäjän kohtaamien ulkoisten iskujen ja maan sisäisen passiivisuuden välillä on venäläisen politiikan tutkijan Tatiana Stanovajan mukaan silmiinpistävä.
– Sotilaallisista epäonnistumisista ja maata rankaisevista pakotteista huolimatta useimmat venäläiset ovat jatkaneet elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja eliitti on yrittänyt olla ajattelematta, mitä huominen tuo tullessaan, luottaen sen sijaan täysin Vladimir Putiniin, Carnegie-ajatushautomossa ja perustamassaan R.Politik-tutkimusyhtiössä työskentelevä Stanovaja kirjoittaa artikkelissaan.
– Vuosi 2023 saattaa kuitenkin osoittautua dramaattiseksi vuodeksi Venäjälle. Se voi myös olla maan johdon muutosvastarinnan kannalta käänteentekevä, sillä erityisesti kolme sisäistä kysymystä muokkaavat maan kehitystä tuleviksi vuosikymmeniksi, hän toteaa.
Mitä aikoo Vladimir Putin?
Kysymyksistä ensimmäinen koskee maataan diktatorisesti hallitsevan Vladimir Putinin jatkoaikeita.
Putinin on Stanovajan mukaan tämän vuoden aikana päätettävä, asettuuko hän uudelleen ehdolle vuonna 2024. Vuonna 2020 tehty perustuslain muutos antaisi hänelle mahdollisuuden jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 asti. Vaihtoehtoisesti hän voi nimetä itselleen seuraajaehdokkaan, mutta jotta tälle jäisi riittävästi aikaa kampanjointiin, nimeämisen olisi tapahduttava joulukuun 2023 loppuun mennessä.
– Toistaiseksi kukaan ei ole varma hänen suunnitelmistaan. Tämä on tarkoituksellista, sillä Putin haluaa pitää eliittinsä pimennossa. Itse asiassa kesällä 2020 hän perusteli valtakautensa pidentämisen mahdollistavia perustuslain muutoksia tarpeella välttää levottomuutta eliitin keskuudessa, sillä eliitin on hänen mukaansa ”tehtävä töitä eikä etsiskeltävä seuraajia”, Stanovaja sanoo.
– Jotkut uskovat, että sodan esiin nostamat vakavat ongelmat ja uhat ovat vahvistaneet Putinin päättäväistä aikomusta pysyä vallassa myös vuoden 2024 jälkeen, Stanovaja toteaa.
– Toisten mielestä Putin on valmis luopumaan vallasta ja saattaa nähdä sen osana Ukrainan konfliktin ratkaisua. Vaikka tämä vaikuttaa toiveajattelulta, osa eliitistä selvästi toivoo, että tällainen uusi alku riittäisi lopettamaan Venäjän viimeaikaiset takaiskut.
Mikään ei hänen mukaansa vaikuta vuoden 2023 tapahtumiin Venäjällä yhtä paljon kuin poliittisen eliitin yritys selvittää Putinin mielenliikkeitä ja tehdä niiden pohjalta suunnitelmia riskiensä minimoimiseksi.
Jakautunut eliitti
Toisena kriittisenä kysymyksensä Stanovaja pitää kasvavaa kahtiajakoa niiden eliitin jäsenten välillä, jotka kannattavat sotatoimien kiihdyttämistä, ja niiden, jotka varoittavat siitä.
– Tämä kahtiajako syntyi sen jälkeen, kun Venäjä oli vetäytynyt Harkovan alueelta ja luopunut keskeisestä Hersonin kaupungista. Sitä ruokkivat myös Ukrainan isku Krimin sillalle sekä Ukrainan miehitettyjen osien liittämisestä järjestetyt kansanäänestykset ja viranomaisten tämän jälkeen ylläpitämä epäselvyys siitä, mitkä ovat Venäjän viralliset rajat, hän sanoo.
Kahden kilpailevan ryhmittymän kamppailu ylivallasta Venäjällä on hänen mukaansa yksi vuoden 2023 keskeisistä poliittisista taisteluista. Mitä huonommin Venäjän armeija menestyy taistelukentällä, sitä kiivaammaksi käy pragmatistien taistelu sotahaukkoja vastaan.
– Tämän vuoksi Venäjä on jumissa sotilaallisen hulluuden ja de-eskalaation huolellisen harkinnan välissä. Putin on valinnan edessä: hän voi joko jatkaa kiihkomielistä pyrkimystään tuottaa ratkaiseva tappio Kiovalle tai palata neuvottelupöytään länsimaiden kanssa, ellei Ukrainan, hän toteaa.
Sisäisen myllerryksen vuosi
Kolmas keskeinen kysymys, joka Venäjällä on vuonna 2023 edessään, liittyy Stanovajan mukaan hallituksen henkilövaihdoksiin. Ne ovat erittäin todennäköisiä, mutta on vaikea ennustaa, kuka korvaa kenetkin.
Vallan huipulle on hänen mukaansa mitä luultavimmin nousemassa yhä enemmän dynaamisuutta ja tehokkuutta edustavia teknokraatteja sodan ja sotilaallisten epäonnistumisten uuvuttaman vanhan kaartin tilalle. Muutoksia hallituksessa ovat sitä paitsi toteutettu myös lähes kaikkien aiempien presidentinvaalien edellä.
– Hallituksen sisällä pitkään jatkuneet jännitteet ovat toinen peruste odottaa henkilövaihdoksia. Puolustusministeri Sergei Šoigua ja yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimovia syytetään asevoimien korruptiosta, FSB:tä on puolestaan moitittu tiedustelun epäonnistumisesta, Stanovaja sanoo.
– Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan Dmitri Medvedevin on katsottu menettäneen täysin otteensa ja Moskovan pormestaria Sergei Sobjaninia pidetään liian epäpoliittisena. Keskuspankin pääjohtajan Elvira Nabiullinan taas epäillään salaisesti vastustaneen sotaa, hän toteaa.
Kaikkine jännitteineen ja sotilaallisine takaiskuineen tämä saattaa muodostua vuodeksi, joka koettelee Kremlin kykyä pitää langat käsissään ja joka lopulta johtaa Venäjän muuttumiseen sisältäpäin.
"Today, the key question is how Putin's calculations have been changed by the war and, in particular, the fact that it has not gone according to plan." @Stanovaya for @CEIP_Politika. https://t.co/3NcheDYKAC
— Carnegie Russia Eurasia (@CarnegieRussia) January 11, 2023
