Arvio uhasta Natolle: Venäjän kyky eskaloida on rajallinen

Tutkijan mukaan tilanne voi muuttua hyökkääjän aseman heikentymisen ja transatlanttisten erimielisyyksien vuoksi.
Britannian sotilaita harjoituksessa Tapan sotilastukikohdassa Virossa. NATO / FLICKR
Britannian sotilaita harjoituksessa Tapan sotilastukikohdassa Virossa. NATO / FLICKR

Lännessä pohditaan kuumeiseksi, eskaloiko Venäjä mahdollisesti Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa hyökkäämällä jonkin Nato-maan kimppuun. Eri skenaarioissa oletettu kohde voisi olla jokin Baltian maista.

Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtajan Kristi Raikin mukaan konferensseissa ja keskusteluissa ilmenevä uhkakuva on kuitenkin tuonut esille myös väärinkäsityksiä, joita on syytä korjata.

– Ensinnäkin Venäjän kyky eskaloida on rajallinen. Sen asevoimat on sidottu Ukrainaan. Se varmasti ylläpitää ”hybridi-painetta” ja kehittää uusia tapoja vahingoittaa ja heikentää Natoa ja yhteiskuntiamme. Venäjän pahantahtoisiin vaikutusoperaatioihin on varaa vastata rohkeammin, hän sanoo X-plavelussa.

Raikin mukaan toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Nato-maan kimppuun.

– Sota Natoa vastaan ​​on edelleen skenaario, jota Moskova välttää. Venäjän joukkojen uudelleenryhmittely voi tapahtua kuukausien kuluessa, jos Ukrainassa solmitaan tulitauko, mutta Ukrainan rintama pysyisi silti epävakaana.

– Venäjän joukkojen uudelleenryhmittelyä – jos/kun se tapahtuu – tarkkaillaan, mikä johtaa ponnisteluihin hyökkäyksen estämiseksi, mutta myös valmistautumiseen pahimpaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Raik korostaa, että Venäjän hyökkäys johtaisi kollektiiviseen vastaukseen, vaikka se ei koskisikaan kaikkia Nato-liittolaisia.

– Pohjois- ja Koillis-Euroopan mailla on huomattavaa voimaa ja puolustustahtoa. He taistelisivat ja pistäisivät kampoihin, jos Venäjä vaatisi hallintaansa osan heidän alueestaan.

Tämä ei Raikin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eskaloitumisriski kasva Venäjän aseman heikentyessä sodassa Ukrainaa vastaan, transatlanttisten erimielisyyksien jättäessä tilaa virhearvioinneille ja Euroopan strategisen viestinnän ollessa epäjohdonmukaista.

– Lisäksi tilanne voi muuttua melko nopeasti.

Hän katsoo, että hermostuneen spekuloinnin sijaan eurooppalaisten tulisi tehdä selväksi, että hyökkäys Nato-maahan ei hyödyttäisi Venäjää millään tavalla.

– Voisiko Moskova todistaa, että Yhdysvallat ei ole sitoutunut Natoon? Voisiko Moskova kylvää paniikkia ja luoda erimielisyyksiä? Ehkä, mutta se myös nopeuttaisi Euroopan puolustuksen rakentamista.

Vastarintaliike väittää, että osa Shahedeista räjähtäisi ennen laukaisua.
Edellisestä iskusta on kulunut vasta runsas viikko. Yhteensä Venäjä väittää torjuneensa yli 400 droonia.
Hyökkääjä pyrkii häiritsemään raja-alueiden ruokahuoltoa.
Mainos