Verkkouutiset

Saksalaisia ja hollantilaisia merijalkaväen sotilaita Nato-harjoituksessa. / NATO

Arvio Suomen asemasta: Uusi linnake Naton pohjoisosiin

Muutos merkitsee saksalaiskenraalin mukaan Vladimir Putinin strategian täydellistä epäonnistumista.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia on pidetty strategisena voittona puolustusliitolle.

Yhdysvalloissa arvostetaan New York Times -lehden mukaan Suomen vahvoja ja hyvin varustettuja asevoimia. Ruotsi pystyy hallitsemaan pääsyä Itämerelle, mikä on ratkaisevan tärkeää Baltian maiden puolustamisessa.

Naton varapääsihteerinä toiminut Saksan asevoimien kenraaliluutnantti evp. Heinrich Brauss sanoo muutoksen vahvistavan transatlanttista liittoumaa ja Euroopan turvallisuutta. Hänen mukaansa jäsenhakemusten jättäminen 18. toukokuuta merkitsi Venäjän presidentti Vladimir Putinin strategian täydellistä epäonnistumista.

– Putinin tavoite on ollut heikentää Natoa. Sitä sen sijaan vahvistetaan merkittävästi. Hänen tavoitteensa oli saada Nato vetäytymään Keski- ja Itä-Euroopasta. Nyt se laajenee koko Pohjois-Eurooppaan, Heinrich Brauss kirjoittaa Internationale Politik Quarterly -lehdessä.

Suomen ja Ruotsin sotilaallisia kyvykkyyksiä pidetään merkittävinä, vaikka Ruotsi ehti pienentää asevoimiensa kokoa vuosituhannen alussa. Molemmat maat ovat pitkäaikaisia Nato-kumppaneita ja ovat osallistuneet yhteisharjoituksiin. Maiden asevoimat noudattavat Nato-standardeja.

Suhde puolustusliittoon tiivistyi jo Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan taisteluiden myötä vuonna 2014.

– Oli tuskin yhtäkään Naton ulko- ja puolustusministerien tapaamista, jossa ei olisi ollut mukana Nato plus kaksi -formaatti, jossa jäsenmaat ja pohjoismaiset kumppanit keskustelivat Venäjän strategiasta ja koordinoivat omaa toimintaansa, kenraaliluutnantti toteaa.

Jatkossa Itämeren alue on Kaliningradia lukuun ottamatta täysin Naton valvonnassa. Heinrich Brauss nostaa esiin Ruotsin häiveominaisuuksilla varustetut korvetit, sukellusveneet ja modernit huoltoalukset. Niitä voidaan jatkossa käyttää osana Naton laivasto-osastoa, joka partioi Pohjois-Atlantilla, Pohjanmerellä ja Itämerellä.

Suomen vahvuus on erityisesti maavoimissa ja suuressa reservissä, mutta myös Venäjää koskevissa tiedustelutiedoissa ja vahvassa kyberpuolustuksessa. Ilmavoimille ollaan hankkimassa huippumoderneja F-35-hävittäjiä.

– Suomella on 1 340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, ja se on aina keskittynyt valmistelemaan puolustusta Venäjää vastaan. Se perustuu mekanisoituihin maavoimiin ja Euroopan suurimpiin lukeutuviin tykistöjoukkoihin, Brauss toteaa.

Hän arvioi Suomen muodostuvan Naton pohjoisten alueiden perinteisen sotavoiman linnakkeeksi. Ruotsin tärkein tehtävä on auttaa Natoa merten hallinnassa kriisitilanteessa ja vahvistaa Gotlannin asemaa ”uppoamattomana lentotukialuksena”.

– Yhdessä Suomen ja Saksan laivastojen kanssa he voivat muodostaa merkittävän riskin Venäjän Itämeren laivastolle ja Kaliningradin ohjusjärjestelmille, kenraaliluutnantti jatkaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS