Kiinan presidentti Xi Jinping päätti perjantaina viisi päivää kestäneen Euroopan-vierailunsa. Kiinan valtionmediassa presidentin kiertuetta on hehkutettu, mutta Euroopassa etenkin Xin vierailu Venäjän ymmärtäjiin luetuissa Unkarissa ja Serbiassa on herättänyt myös huolestuneita arvioita.
Kiina ja Venäjän välit ovat tiivistyneet Ukrainan sodan ja lännen asettamien pakotteiden myötä. Kiina pyrkii pysymään puolueettomana Ukrainan sodassa, eivätkä maan johtajat ole suoraan tuominneet Venäjän hyökkäystä. Ranska, jonka presidentin Emmanuel Macronin Xi tapasi maanantaina, korosti Venäjä-suhteen olevan Euroopan ja Kiinan välejä hiertävä asia, Kiina-tuntija Jean-Philippe Beja kertoo Deutshce Wellelle. Ukrainan sota on Euroopalle ”elämän ja kuoleman kysymys”, ranskalaiset painottivat.
DW:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat Kiinan pyrkivän nakertamaan EU:n yhtenäisyyttä. Vierailulla unioniin kuulumattomaan Serbiaan haluttiin viestiä Xin olevan merkittävä hahmo ”ei pelkästään EU:ssa, vaan myös sen lähialueella”, Kiina-tutkija Zsuzsa Anna Ferenczy sanoo. Serbiassa Xi viittasi myös vuoteen 1999, jolloin Nato Kosovon sodan aikana vahingossa pommitti Kiinan Belgradin-suurlähetystöä.
Unkarissa Xi totesi pääministeri Viktor Orbanin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Kiinan tukevan Unkarin ”suurempaa roolia EU:ssa”. Orban on useaan otteeseen arvostellut lännen Venäjä-politiikkaa ja suhtautunut nihkeästi lännen pakotteisiin.
Kiinaa pyrkii paitsi hajottamaan EU:n yhteisrintamaa myös lisäämään vaikutusvaltaansa yksittäisissä jäsenvaltioissa, tarjoamalla näille ”erityissuhdetta”, Ferenczy sanoo. Kiinaa pyrkii samalla hankaloittamaan etenkin EU-komission tavoitetta vähentää jäsenvaltioiden Kiinaa-riippuvuuksia.
– EU:n ja Kiinan välien tulevaisuus ei näytä paremmalta Xi Jinpingin vierailun jälkeen. Osapuolten välillä on luottamusvaje, Ferenczy arvioi.
