Apteekkariliiton jäsenkyselyn mukaan asiakkaiden ohjaaminen apteekista lääkärin vastaanotolle on arkipäivää.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista apteekkareista kertoo ohjaavansa asiakkaita lääkärille vähintään viikoittain ja yli kolmannes tekee sitä päivittäin.
– Apteekin ammattilaisen tehtävä on arvioida, milloin asiakkaan tilanne vaatii lääkärin vastaanoton. Moni pieni vaiva olisi kuitenkin hoidettavissa jo apteekissa. Apteekkien osaamisen paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin keventää terveydenhuollon kuormitusta, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen sanoo tiedotteessa.
Kyselyn mukaan apteekeista ohjataan asiakkaita lääkärille erityisesti pienissä terveysvaivoissa. Tavallisimpia syitä ovat silmätulehdukset, sekä erilaiset ihoinfektiot ja akne. Myös virtsatietulehdukset ja pienten haavojen hoitoon liittyvät tilanteet johtavat usein asiakkaan ohjaamiseen lääkärin vastaanotolle.
– Tämänkaltaisia vaivoja hoidetaan jo monissa maissa apteekeissa yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti. Tämä on vapauttanut lääkäreiden aikaa vaativampien potilaiden hoitoon.
Kyselyn mukaan ylivoimaisesti yleisin yksittäinen syy ohjata asiakas lääkärille on kuitenkin reseptin uusinta. Puumalaisen mukaan suuri osa reseptien uusimisista on rutiininomaisia tilanteita, jotka voitaisiin hoitaa apteekissa selkeiden pelisääntöjen ja laajennettujen reseptin toimittamiseen liittyvien oikeuksien avulla.
– Apteekeissa kohdataan jatkuvasti asiakkaita, joiden terveyteen liittyvä ongelma voitaisiin ratkaista yhdessä sovittujen hoitopolkujen avulla turvallisesti ja tehokkaasti myös apteekissa. Moni lievä vaiva tai lääkityksen jatkamiseen liittyvä asia voitaisiin hoitaa suoraan apteekissa, jos toimintamallit olisi sovittu yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.
Apteekkariliitto esittää, että Suomessa apteekkien roolia vahvistetaan osana terveydenhuollon hoitopolkuja. Liiton mukaan kyse on työnjaon kehittämisestä ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
– Kansainvälisesti apteekkien roolin laajentamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Suomessa kehityksen tulee edetä hallitusti, potilasturvallisuus edellä ja tiiviissä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.