Suomen esitys Naton johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamisesta Suomeen on hyväksytty. Ilouutisen toi kotiin Naton puolustusministerikokouksesta kokoomuksen puolustusministeri Antti Häkkänen.
Johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Käytännössä tällainen yksikkö siis tuottaa suojattuja viestintä- ja tiedonsiirtojärjestelmiä, jotka mahdollistavat luotettavan yhteydenpidon eri komentotasojen välillä. Tämä kattaa datayhteydet, salatut yhteydet ja verkkojen rakentamisen sekä ylläpidon operatiivisissa tilanteissa.
Keskuksen työllisyysvaikutus Suomeen on noin 60 työpaikkaa. Tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä, puolustusministeriö kertoo. Toistaiseksi ei ole tiedossa, perustetaanko tätä varten uusia virkoja vai täytetäänkö virat jo puolustusvoimissa työskentelevien työpanoksella.
– Neljäs Nato-tavoitteemme, joka saatiin maaliin, puolustusministeri Häkkänen sanoi Ylen mukaan medialle Brysselissä ja kutsui asiaa ilouutiseksi.
Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NCISG) alaisuuteen. NCISG:n ydintehtävänä on tuottaa ja johtaa siirrettäviä viesti- ja tietojärjestelmäpalveluja (CIS) Naton operaatioihin ja harjoituksiin sekä ylläpitää näiden kykyjen valmiutta.
NCISG:n päämaja perustettiin vuonna 2012 alun perin kahden Naton viestipataljoonan (NSB) komentotasoksi. Pian sen jälkeen komentorakenteeseen lisättiin kolmas viestipataljoona. Toistaiseksi ei ole tiedossa minkä viestipataljoonan alaisuuteen Suomen yksikkö perustetaan.
Englanniksi tämä johtamisjärjestelmäyksikkö on deployable CIS module, mikä kerrotaankin puolustusministeriön englanninkielisessä tiedotteessa. Deployable CIS module lyhennetään DCM.
Kroatialainen sotilasalan julkaisu Hvartski Vojnik kertoi vuonna 2015, että Jotkut DCM:t on tarkoitettu yksinomaan Naton operaatioihin, ja jotkut niistä, kuten Kroatian DCM, on tarkoitettu myös mahdolliseen käyttöön kansallisissa tarpeissa, kuten sotilasharjoituksissa, kansallisessa suunnittelutoiminnassa ja luonnonkatastrofien sattuessa. Tuolloin Kroatian DCM:n miehitys oli 56 ihmistä, joista kaksi oli upseereja ja 54 aliupseereja. Kroatian DCM avattiin vuonna 2017.
Saksan valtiovarainministeriön julkisten tietojen mukaan Naton DCM-yksiköitä oli jo vuonna 2022 useita monissa eri Nato-maissa, esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Liettuassa, Italiassa, Romaniassa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Unkarissa. Sikäli yhden DCM-yksikön perustaminen Suomeen tukemaan pohjoista ulottuvuutta ei ole kovinkaan järisyttävä asia.