Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) katsoo, että Suomen ei pidä muuttaa Nato-prosessinsa linjaa, jonka mukaan puolustusliittoon edetään yhdessä Ruotsin kanssa.
– Tämä prosessi on päätetty viedä Ruotsin kanssa yhdessä maaliin tiettyjen järkevien perusteiden vuoksi. Eikä eteen ole noussut mitään sellaisia perusteita tai vakavia esteitä, että tätä yhteistä prosessia pitäisi muuttaa ainakaan tässä vaiheessa, hän sanoo Verkkouutisille.
Ilta-Sanomien tuoreessa kyselyssä enemmistö suomalaisista olisi valmis liittymään Natoon ilman Ruotsia. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen ei saa riippua siitä, millainen Ruotsin aikataulu on.
Vastaajille esitettiin kysymys: ”Pitäisikö Suomen liittyä Natoon, vaikka Ruotsin jäsenyyden ratifioiminen kestäisi pidempään esimerkiksi Turkin vastustuksen vuoksi, vai pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia?”
– Tämä on ihan ymmärrettävää. Suomalaiset ovat turvallisuuspoliittisissa asioissa ja Venäjään liittyvissä katsannoissaan liikkeellä aika kirkkaalla ajatuksella, Antti Häkkänen toteaa.
– Suomalaiset totta kai katsovat, että Suomen paikka on Natossa ja että sinne pitää mennä. Minä ymmärrän tämän täysimääräisesti.
Häkkäsen mukaan viime kädessä jokainen valtio päättää itse omista turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan. Ja myös Suomen valtiojohdon ja eduskunnan tehtävänä on viedä Suomi Natoon keinolla millä hyvänsä.
– Jos tämän Nato-prosessin eteen tulee joitakin merkittäviä muutoksia, niin silloin totta kai tilanne arvioidaan uudelleen. Mutta sen arvioinnin aika ei ole nyt.
Turkin ongelmat liittyvät Ruotsiin
Turkin ulkoministerin Mevlut Cavusoglun mukaan Turkki ei ole ainakaan tässä vaiheessa erottamassa toisistaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja.
Cavusoglu vieraili keskiviikkona Tallinnassa ja kommentoi Turkin toistaiseksi keskeyttämiä neuvotteluja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioimiseksi. Hänen mukaansa prosessien mahdollinen erkaantuminen toisistaan on kyseisten hakijamaiden ja Naton käsissä.
Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa totesi Ilta-Sanomille, ettei Natoon ole olemassa yhteishakemusta. Jokainen maa hakee Nato-jäsenyyttä yksin. Sekä Suomella että Ruotsilla on omat hakemuksensa, vaikka maat edistävät jäsenyysprosesseja yhdessä.
– Kyllähän se on selvää, että se on ihan meistä itsestämme kiinni. Myös Turkin mielestä se on Nato-maiden ja hakijamaiden omassa päätäntävallassa, että onko prosessi yhteinen vai erillinen, Antti Häkkänen sanoo.
Cavusoglu korosti keskiviikkona, että Turkin, Suomen ja Ruotsin allekirjoittamassa kolmikantaisessa yhteisymmärrysasiakirjassa määriteltyjen ehtojen täyttyminen on edellytys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiselle. Hän toisti Turkin aiemman kannan, jonka mukaan maalla on vähemmän ongelmia Suomen kanssa
– Suomen ja Turkin näkökulmista ongelmat ovat olleet koko ajan aika vähäisiä. Suomessa oikeusministeriö on toteuttanut muun muassa viime vaalikaudella näitä terrorismin torjunta- ja kiristyslakeja, jotka ovat hyvällä Nato-tasolla. Tässä ei ole mitään ongelmia. Ongelmat ovat Ruotsiin liittyviä, Häkkänen toteaa.
Turkki on perustellut päätöstään perua kolmikantaiset Nato-neuvottelut Tukholmassa aikaisemmin tammikuussa järjestetyllä mielenilmauksella, jossa Turkin suurlähetystön edustalla poltettiin Koraani.
”Ei akuuttia hengenhätää”
Antti Häkkänen korostaa, että mitään uusia avauksia tai nytkähdyksiä suuntaan tai toiseen ei ole nyt tapahtunut. Hänen mukaansa Turkin retoriikka kuitenkin muuttuu koko ajan.
– Nyt on hyvä pitää ulkopoliittinen paksu nahka. Kannattaa suhtautua aika kankeasti uusien johtopäätösten tekemiseen. Jokaiseen ilmaan nousevaan palloon ei kannata reagoida.
– Tässä kannattaa nyt pitää se kansainvälisen politiikan säätilaan liittyvä laaja perspektiivi kirkkaana mielessä.
Häkkänen muistuttaa, että Turkissa käsitellään sisäpoliittisia vaaleihin liittyviä kysymyksiä ja Nato-jäsenyyskeskustelua käytetään tässä vipuvartena. Turkin presidentin- ja parlamenttivaalit järjestetään 14. toukokuuta.
– Samaan aikaan Suomen turvallisuuspoliittinen asema on sellainen, että meillä ei ole akuuttia hengenhätää tässä tilanteessa. Meillä on turvallinen asema. Jo 28 Nato-maata on peruuttamattomasti ratifioinut meidän jäsenyytemme.
Suomen kumppanit ja Nato-maat ovat Venäjän Ukrainassa aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen lähettäneet turvallisuuspoliittisia signaaleja Moskovalle erilaisella maalla, merellä ja ilmassa tapahtuvalla harjoitustoiminnalla. Suomen haettua puolustusliitto Naton jäsenyyttä erityisesti Yhdysvallat ja Iso-Britannian osoittivat Suomelle konkreettista tukea lähes jatkuvalla joukkojen läsnäololla ja pitkäkestoisilla harjoitusvierailuilla.
Puolustusliitto Naton seuraava huippukokous pidetään Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa.
– Tämä iso kuva on sellainen, että me voimme katsoa ihan rauhassa Turkin vaalit ja arvioida Vilnan kokouksen alla tätä asiaa ennen kuin alamme pohtia enemmän tilannetta, Häkkänen sanoo.
– Totta kai pienen maan näkökulmasta pitäisi edetä aina mahdollisimman nopeasti ja heti, mutta juuri nyt maaperä ei ole ehkä otollinen etenemiselle Nato-prosessissa. Sen takia jokaisen Suomesta tai Ankarasta kuuluvan risahduksen ja rasahduksen perään ei kannata lähteä juoksemaan.
Häkkänen toteaa, että Suomen osalta Nato-prosessin maaliin vieminen siirtyy seuraavalle vaalikaudelle.
– Se on aika lailla selvä asia.