Puolustusvoimien harjoituksissa valtava muutos: Näin USA ja Britannia suojaavat jo Suomea

– Viestintä on selkeää, ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Ei tarvitse epäillä, etteikö Venäjä ymmärtäisi tämän lisäävän Suomen sotilaallista ja poliittista turvallisuutta, hän sanoo Verkkouutisille.

Verkkouutiset hankki puolustusministeriöltä tietopyynnöllä listan kaikista Puolustusvoimien hyväksyttyjen vuosisuunnitelmien mukaisista kansainvälisistä harjoituksista Suomessa ja ulkomailla vuosina 2012–2022. Ne on koottu alta löytyvään taulukkoon.

Suunnitelluissa koulutus- ja harjoitustapahtumissa on ollut selvää kasvua vuodesta 2016 eteenpäin. Lukujen vertailussa on huomioitava erityisesti koronavuodet 2020–2021, jolloin puolet tapahtumista peruuntui kokonaan tai osin.

Erityisesti kesällä 2022 osa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa toteutetuista tapahtumista oli pitkäkestoisia tapahtumia. Aiemmasta poiketen jopa yli kaksi kuukautta kestäneet harjoitukset mahdollistivat ulkomaisten joukkojen kattavan harjoittelun eri puolilla Suomea.

Tykkivenediplomatiaa

Suomen kumppanit ja Nato-maat ovat Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen lähettäneet turvallisuuspoliittisia signaaleja Moskovalle erilaisella maalla, merellä ja ilmassa tapahtuvalla harjoitustoiminnalla.

Puolustusvoimien viime vuoden kansainvälistä koulutus- ja harjoitussuunnitelmaa täydennettiin toukokuussa kahdellakymmenellä uudella tai muuttuneella harjoituksella.

Maavoimien täydentävä kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta käynnistyi Kaartin jääkärirykmentissä viime kesäkuussa, kun reilun sadan sotilaan vahvuinen yhdysvaltalainen kevyt jalkaväkikomppania saapui Santahaminaan. Harjoitustoiminta jatkui heinäkuussa 150 sotilaan vahvuisen brittiläisen komppanian kanssa. Utin jääkärirykmentti puolestaan järjesti kesäkuussa kahdenvälisen erikoisjoukkoharjoituksen Yhdysvaltojen kanssa.

Aikoinaan puhuttiin tykkivenediplomatiasta, jonka avulla suuret valtiot käyttivät sota-aluksiaan osoittaakseen voimaansa ja kasvattaakseen ulkopoliittista vaikutusvaltaansa.

– Tämä on samanlaista toimintaa, mutta nyt käytössä on monipuolisemmat välineet. Myös maavoimien joukkoja tulee ulkomailta harjoittelemaan Suomeen, Juha Pyykönen toteaa.

Hänen mukaansa Yhdysvalloilla on selkeästi päärooli Suomen ja kumppanimaiden välisissä harjoituksissa.

– Myös Iso-Britannia on ollut keskeisessä roolissa pitkään, koska tämä tapahtuu heidän naapurialueellaan. Pohjoismaat ovat Britannian naapureita. Siksi Britannia haluaa edistää omaa turvallisuuttaan varmistamalla Pohjolan vakauden.

Pyykönen korostaa, että tähän liittyy myös Britannian johtama monikansallinen JEF -joukko (Joint Expeditionary Force), johon Suomi liittyi kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa. JEF:n päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.

Kustannustehokkuus

Suomen tärkeimmät kumppanit ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Ranska, Norja ja Alankomaat. Osa harjoitusyhteistyöstä tapahtuu monenvälisissä raameissa, kuten Nato, JEF ja Pohjoismaiden yhteinen puolustusyhteistyöhanke NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation).

Lisäksi Itämeren alueen valtiot, kuten Tanska, Viro ja Puola, ovat luontevia ja tärkeitä kumppanimaita harjoittelussa. Suomen keskeisimmillä harjoituskumppaneilla on turvallisuusintressejä Pohjois-Europan alueella.

Puolustusvoimat osallistui Norjan puolustusvoimien järjestämään Cold Response 2022 -talviharjoitukseen Narvik–Bardufoss-alueella Pohjois-Norjassa maalis-huhtikuussa 2022. Harjoitusorganisaatio koostui Norjan puolustusvoimista, kumppanimaista kuten Suomesta ja Ruotsista sekä Naton jäsenvaltioista. Cold Response -harjoituksia järjestetään joka toinen vuosi. Edellisen kerran Suomi oli mukana vuonna 2016.  Harjoituksia jäi väliin vuosina 2016-2021 osin koronasta johtuen.

Juha Pyykösen mukaan Suomi on lisännyt pitkäkestoista kansainvälistä harjoittelua siksi, että se on kustannustehokasta.

Hyöty irti harjoituksista

Kaikkia harjoituksia ei ole kuitenkaan välttämättä hyväksytty Puolustusvoimien alkuperäisissä vuosisuunnitelmissa, joita rukataan tarpeen vaatiessa.

– Harjoituksia tuli viime vuodelle helmikuun jälkeen paljon. En usko, että ne kaikki ovat edellisenä vuonna sovitun, laaditun ja tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan läpäisseen suunnitelman mukaisia, vaan sitä on päivitetty, Pyykönen toteaa.

– Tämä on ihan normaalia. Kun tilanne muuttuu, niin katsotaan, miten suunnitelmaa päivitetään.

Pyykönen käyttää esimerkkinä Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsargen viimekesäistä satamavierailua Helsingissä. USS Kearsarge jatkoi vierailun jälkeen harjoittelua Pohjoisella Itämerellä ja Hangon seudulla Merivoimien kanssa. Harjoituksiin liittyivät lisäksi maihinnousualukset USS Arlington ja USS Gunston Hall sekä Yhdysvaltain merijalkaväkeä.

– Näin otetaan hyöty irti niistä tarjouksista ja mahdollisuuksista, joita nimenomaan Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat mahdollisesti olleet tarjoamassa tai pyydettäessä tarjonneet. Tämä kertoo siitä, että nämä vuosisuunnitelmat elävät voimakkaammin kuin aikaisempina vuosina, ainakin ennen Venäjän suorittamaa Ukrainalle kuuluvan Krimin miehitystä.

Suunnitelmien päivitykset kertovat Pyykösen mukaan ennen kaikkea vahvasta kansallisesta konsensuksesta, jonka mukaan kansainväliset harjoitukset ovat tervetulleita ja toivottuja.

– Nämä ovat kansallisen turvallisuuden kannalta elintärkeitä. Mitä pitkäkestoisempia ne ovat, sitä selkeämmin Suomessa on yhdysvaltalaisia sotilaita, jolloin tänne ei kukaan tule luvatta. Venäjä ei kohdista Suomeen sotilaallista aggressiota niin kauan, kun Yhdysvaltain, Iso-Britannian tai jonkin muun Nato-maan joukko on Suomen maaperällä.

Raha ei ole rajoite

Suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen loka-marraskuussa 2018. Kaksiviikkoisen Nato-harjoituksen aikana joukkoja toimi Norjan lisäksi myös Suomessa ja Ruotsissa. Trident Juncture oli Naton niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus, joita järjestetään kolmen vuoden välein.

Juha Pyykönen korostaa, että kansainväliset harjoitukset, niiden järjestäminen ja niihin osallistuminen on voimavarakysymys.

Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuodesta 2023 alkaen. Tänä vuonna rahoitus kasvaa noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime kevään toisessa lisätalousarviossa hallitus päätti kasvattaa vuoden 2022 puolustuksen määrärahoja noin 700 miljoonalla eurolla.

– Kun lisäbudjetti tuli eikä raha ole rajoite, niin me voimme osallistua mielekkäisiin harjoituksiin, Pyykönen sanoo.

Hän mainitsee Cold Response – ja Trident Juncture -harjoitukset.

– Nämä ovat massiivisia harjoituksia Norjassa. Ennen vuotta 2018 tämän kokoisia harjoituksia ei ole ollut 30 vuoteen Pohjois-Euroopassa.

– Harjoituksista on tullut paljon aiempaa laadukkaampia myös Suomen kannalta. Osa näistä harjoituksista on vakiintuneita, ja niitä järjestetään tietyin väliajoin.