Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlimisessa on erityisen painava sanoma.
– Vapaus ja itsenäisyys eivät ole itsestäänselvyyksiä nykypäivän Euroopassa. Venäjä uhkaa naapurikansojensa vapautta ja itsenäisyyttä. Täysimittainen sota Ukrainassa, naapurikansojen itsenäisten valintojen kiistäminen ja yritykset horjuttaa valtioita hybridikeinoin. Historia toistaa itseään vaarallisella tavalla, hän toteaa Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoituksessa.
Ministeri korostaa, että Suomen turvallisuuspolitiikkaa ohjaavat realismi ja ymmärrys paikastamme maailmassa.
– Kansan sivistystaso on korkea ja muisti pitkä. Kun (Venäjän presidentti Vladimir) Putin aloitti tuoreen sotansa, myös oma historiamme palasi mieliimme. Nyt rakennamme turvallisuuspolitiikkaamme uuteen vaaralliseen aikakauteen. Tavoitteenamme on kyetä varmistamaan tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset vaarallisesta naapurista huolimatta.
– Siksi liityimme Natoon, vahvistamme kansallista puolustusta, solmimme puolustusyhteistyösopimuksen USA:n kanssa, vahvistamme EU:n turvallisuusulottuvuutta ja panostamme kotimaan kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
Hänen mukaansa kaiken keskiössä on kansan tahto puolustaa maata.
– Tutkimusten mukaan selkeä enemmistö suomalaisista tunnistaakin nykyisen turvallisuustilanteen syyt ja seuraukset. Mielipidetasolla maanpuolustustahto ja -valmius ovat kasvaneet vielä aiemmastakin. Nuorisomme on valveutunutta ja osaa tulkita sirpaloituneen mediamaailman viestejä eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Koulujärjestelmämme on opettanut kansan tekemään omia johtopäätöksiään ja tunnistamaan oikean väärästä. Sivistys on maanpuolustusta.
– Jokainen, joka on nähnyt kuvat Ukrainan Butšasta, ymmärtää miksi Suomen perustuslaissa on jokaisella maanpuolustusvelvollisuus. Oikeuksien rinnalla on oltava aina velvollisuuksia.
Ministerin mielestä muuttunut turvallisuustilanne korostaa koko maan merkitystä.
– Puolustuspolitiikan näkökulmasta jokainen neliömetri Suomea on puolustuksellemme tärkeä.
– Länsi- ja Keski-Suomen tukialueet meri- ja lentoyhteyksineen, eteläinen rantamaa, jossa toimii maamme johto, Kaakonkulman sotilaallisesti tärkeät alueet, Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun korvet, jotka antavat puolustuksellemme elintärkeää syvyyttä sekä Lappi, jonka puolustuksellinen merkitys on kasvanut liittoutumisemme ja Venäjän vihamielisen toiminnan vuoksi ovat kaikki osa kokonaisuutta.
Operatiivisesti eri alueilla on ministerin mukaan erilainen merkitys mutta perusviesti on selvä – Suomi tarvitsee ja puolustaa koko aluettaan.
– Tämä seikka on Nato-jäsenyytemme myötä saanut myös uuden ulottuvuuden. Liittokunta on sitoutunut tukemaan ja osallistumaan maamme puolustamiseen mutta edellyttää, että olemme myös itse valmiita puolustamaan koko maata. Suomen itäraja on EU:n ja nyt myös Naton ulkoraja.