Brittiläinen sotahistorioitsija Anthony Beevorin sanoo Seura-lehdelle, että Euroopassa nähdään todennäköisesti jonkinlainen sotilaallinen konflikti seuraavien kolmen tai neljän vuoden aikana.
Brittiläinen sotahistorioitsija Anthony Beevor arvioi, että lännessä on pitkään yliarvioitu Venäjän asevoimien suorituskykyä ja aliarvioitu niitä rapauttavan korruption laajuutta.
– Myytti suuresta venäläisestä armeijasta on ollut olemassa jo ensimmäisen maailmansodan aikaan. Venäjän armeijan uskotaan olevan pysäyttämätön höyryjuna, joka murskaa muut alleen. Nytkin uskottiin, että Ukraina kaatuisi muutamassa päivässä, sanoo Beevor vastatessaan Seuran lukijakysymyksiin.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa moni sotilasajoneuvo hajosi, koska upseerit olivat myyneet niiden varaosia. Ilmiön juuret ovat 1990-luvulla, jolloin sotilaiden palkkoja jäi maksamatta ja asevoimien omaisuutta alettiin myydä.
– Siitä tuli tapa, joka on jatkunut. Korruptio hallinnon ja asevoimien sisällä on pahempaa kuin moni ajattelee.
Beevor varoittaa silti tekemästä päätelmiä jonkinlaisesta muuttumattomasta venäläisestä kansanluonteesta. Hän korostaa Venäjä koostuvan lukuisista kansallisuuksista, eikä valtioilla ole ”dna:ta”.
Venäläissotilaiden raakuutta voi hänen mukaansa osaltaan selittää myös se, miten julmasti heidän omat esimiehensä kohtelevat heitä.
– Kun ihmistä on nöyryytetty ja kohdeltu kaltoin, viha ja katkeruus purkautuvat muihin. Nämä prosessit ulottuvat pitkälle Venäjän historiaan. Venäjä on enemmän kuin mikään muu maa oman menneisyytensä vanki.
Vladimir Putinin turvallisuuspalvelut puolustaisivat itseään
Beevor ei pidä vallankumousta Venäjällä tällä hetkellä todennäköisenä. Hän huomauttaa, että Vladimir Putinin hallintoa suojaa laaja turvallisuuskoneisto, johon kuuluu noin 27 eri turvallisuuselintä.
–Putin tietää, millainen hänen elämästään tulee, jos tämä hallinto ei selviä.
Beevorin mukaan vallankumous onnistuu vasta silloin, kun hallinto menettää kokonaan uskonsa omaan selviytymiseensä. Venäjän kansalliskaartin ja turvallisuuspalveluiden johto tietää, että myös niiden oma asema olisi uhattuna vallanvaihdoksessa.
– Helmikuussa 1917 keisarillisen rykmentin sotilaat eivät puolustaneet tsaaria. Nämä varmasti vetäisivät pistoolinsa esiin pelastaakseen Putinin, koska samalla he pelastaisivat itsensä.
Beevor pitää jonkinlaista konfliktia lähivuosina todennäköisenä, jos nykyinen kehitys jatkuu.
– Olen melko varma, että sota tulee, jos asiat jatkuvat entisellään. Aina voi sattua jotain, mikä ylittää rajan. Seuraavien kolmen tai neljän vuoden aikana tulee ainakin jonkinlainen konflikti, mutta se ei välttämättä tarkoita maailmansotaa.
Hänen mukaansa Euroopassa käydään jo nyt harmaan alueen sotaa. Sen muotoja ovat esimerkiksi salamurhat, sabotaasi ja merenalaisiin kaapeleihin kohdistuvat hyökkäykset.
– Tulemme näkemään enemmän konflikteja merellä, ja venäläiset teeskentelevät, ettei heillä ole mitään tekemistä asioiden kanssa.
”En ole huolissani Suomen puolesta”
Suomen kykyyn puolustautua Beevor suhtautuu luottavaisesti.
– En ole huolissani Suomen puolesta. Pelkästään se, että pystytte panemaan melkein 300 000 sotilasta kentälle, saa Britannian näyttämään säälittävältä.
Beevor arvostelee Ison-Britannian asevoimien heikkoa varustustasoa ja valmiutta.
– Brittiarmeijaamme kuuluu eri alueet mukaan lukien noin 100 000 sotilasta. Emme voisi kuitenkaan taistella viikkoa kauempaa, koska meillä ei ole aseita tai ammuksia, mikä on häpeällistä.
Ranskan tilanne on hänen mukaansa hieman parempi, ja Saksa yrittää vahvistaa puolustustaan. Suomi kuuluu kuitenkin valtioihin, jotka ovat ymmärtäneet Venäjän muodostaman uhan muita paremmin.
– Te Suomessa olette eturintamaa. Tiedätte, ja varsinkin Baltia ja Puola tietävät, millaista on olla Venäjän naapuri. Nostan hattua kaikille eturintamavaltioille. Meillä takalinjassa asiat eivät ole yhtä hyvin.