Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen muistuttaa, ettei suomalaisten terveydenhuolto parane purkamalla esimerkiksi työterveyspalvelut, vaan järjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena.
Tarkastusvaliokunta julkaisi keskiviikkona Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tilaamansa tutkimuksen, jossa tarkastellaan perustason avosairaanhoidon rakenteita, resursseja ja rahoitusta Suomessa.
– Raportissa ei riittävästi tunnisteta sitä, että näillä eri sektoreilla on omat roolinsa. Työterveyshuolto on työntekijöiden arjessa tärkeä minkä lisäksi se toteuttaa työnantajan vastuuta heidän terveydestään. Työnantajien rahoitusosuus on myös merkittävä erillisjärjestelmää puoltava seikka. Kela-korvaukset puolestaan tukevat kansalaisten oikeutta valita lääkärinsä. Perusterveydenhuollon saatavuus Suomessa ei parane heikentämällä toimivia sektoreita, Ikonen toteaa tiedotteessa.
Ikosen mukaan monikanavarahoituksessa on eräitä osaoptimoinnin mahdollisuuksia, joita on hyvä tarkastella kriittisesti. Esimerkkinä ratkaisusta hän mainitsee sen, että hallitus on siirtämässä ensihoito- ja ambulanssikuljetusten rahoitusvastuun Kelalta hyvinvointialueille.
– En kuitenkaan jaa sitä tilannekuvaa, että muiden sektoreiden olemassaolo olisi yksinomaan huono asia. Työterveys ja yksityinen sektori on ollut edelläkävijä monissa innovaatioissa, kuten etävastaanotoissa, jotka myöhemmin ovat tulleet myös julkisen sektorin käyttöön. Opiskelijat ovat puolestaan tilastollisesti terve väestönosa, jolloin YTHS on tapa huolehtia siitä, että juuri heidän tarpeensa, kuten mielenterveyskysymykset, tulevat huomioiduksi, eivätkä unohdu soten muussa tekemisessä, Ikonen luettelee.
– Ensi vuonna hyvinvointialueiden rahoitus on vuositasolla jo 4 miljardia euroa korkeampi, kuin Petteri Orpon (kok.) hallituksen aloittaessa. Vertailun vuoksi esimerkiksi hallituksen lisäpanostukset Kela-korvauksiin ovat alle 80 miljoona euroa vuodessa valtion osalta. Suomalaisten terveydenhuolto ei parane purkamalla työterveyspalvelut, YHTS tai lopettamalla Kela-korvaukset, vaan järjestelmää pitää kehittää kokonaisuutena ja hyödyntää eri sektorien vahvuuksia, Ikonen painottaa.