Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Ulla-Mari Kinnunen ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta luovuttivat tekemänsä sosiaali- ja terveydenhuollon diagnoositietoselvityksen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle tänään.
Professorit ehdottavat muun muassa lainsäädäntömuutoksia, toimia kirjaamismenettelyjen yhtenäistämiseksi ja ohjeistusten selkeyttämistä.
Selvitystyön perusteella diagnoositietojen kirjaamisessa ja keräämisessä on ollut ongelmia, osin on tehty tarpeetonta ja moninkertaista tietojen kopiointia.
– Asiantuntijatietoa tulee heti alkaa hyödyntämään rahoitusmallin tietopohjan korjaamiseksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi valtiovarainministeriö antaa pian eduskunnalle hallituksen kolmannen esityksen rahoitusmallin kehittämisestä, jossa virheellisten tietojen oikaisu mahdollistetaan, kommentoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen tiedotteessa.
– Selvitys vahvistaa käsitystäni siitä, että rahoitusmalli vaatii tulevina vuosina myös kattavamman kokonaisuudistuksen. Varmistaaksemme sote-palveluiden kestävyyden myös jatkossa, olen päättänyt käynnistää erillisen jatkoselvityksen, jossa pureudutaan laajemmin sote-rahoitusmallin eri kehittämispolkuihin pidemmällä aikavälillä. Tämä jatkoselvitys tulee tukemaan myös pian alkavassa parlamentaarisessa työryhmässä tehtävää työtä, Ikonen kertoo.
Selvityshenkilöt totesivat, että THL:n, alueiden ja tietojärjestelmätoimittajien yhteistyössä ja vuoropuhelussa on ollut haasteita. Tämän lisäksi kirjaamiskäytännöt eroavat alueittain ja erityisesti pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa ja käsittelyssä on ollut eroavaisuuksia.
THL:n ohjeet kirjaamisesta ja aineistojen toimituksista ovat olleet osittain epäselviä ja ristiriitaisia, ja niitä on myös tulkittu eri tavoilla. Selvityksen mukaan potilastietojen keräämisen ja käsittelyn sääntelypohja on selvästi puutteellista ja vaatii uudistamista.
– Pysyväisdiagnoosien kirjaaminen ja välittyminen on epäyhtenäistä ohjeiden tulkinnanvaraisuuksien, järjestelmäerojen ja teknisten siirtymäongelmien vuoksi, valottaa professori Ulla-Mari Kinnunen.
– Niin tietosuojan, potilasturvallisuuden kuin päätöksenteonkin tietopohjan kannalta on ongelmallista, että diagnoositietojen käsittely tapahtuu hajautetusti muun muassa hoitoilmoituksia varten kunkin terveydenhuollon palvelunantajan tietojärjestelmästä. Kuitenkin lainsäädäntö velvoittaa tallentamaan potilastiedot keskitettyyn tietovarantoon (Kanta) ja niitä tulisi myös hyödyntää sieltä muun muassa THL:n tiedonkeruussa, jatkaa professori Tomi Voutilainen.
Selvityshenkilöt toteavat, että tällä hetkellä kirjaamisen ohjausrakenne on monikerroksellinen. Siksi tietojen toimittamiseen liittyvät lakiuudistukset tulisi toteuttaa pikimmiten.
Raportissa ehdotetaan useita konkreettisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia useille eri toimijoille ja viranomaisille jatkoarvioinnin pohjaksi.
Selvityshenkilöiden tehtävänä oli arvioida hyvinvointialueiden rahoituksessa keskeisen tarvemallin tietopohjan muodostumista ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvityshenkilöt kuulivat työssään laajasti hyvinvointialueita sekä haastattelivat eri tietojärjestelmätoimittajia, virastoja ja eri toimijoita.