Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen kuvaa THL:n tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia hälyttäviksi. Hän kirjoittaa Aamulehdessä, että ongelman juurisyiden korjaamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa.
THL:n tutkimuksen mukaan jopa joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Lukema on noussut niin miehillä kuin naisilla. Siitä kärsivät etenkin nuoret, mutta myös yhä useampi alle viisikymppinen.
Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy on nykyisin mielenterveysongelmat, muistuttaa Ikonen. Vuonna 2021 masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyi yhdeksän ihmistä joka päivä.
– Mielenterveysongelmat kantaa yksilö, mutta niiden syyt kytkeytyvät tiiviisti koko yhteiskuntaan. Samalla tavalla ongelman juurisyiden ratkaisuun tarvitaan koko yhteiskuntaa, hän kirjoittaa.
Edustajan mukaan mielenterveys on hallitusneuvotteluissa esillä yhtenä tärkeimmistä asioista. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveysongelmia hän vaatii työlistan kärkeen.
– Psykiatrian tilanteen ratkomisen ohella tarvitaan tukea jo varhaisempaan vaiheeseen: hoitoon on päästävä oikeaan aikaan, ja siksi kokoomus on ajanut terapiatakuuta, Ikonen muistuttaa.
Terapiatakuun käyttöönottoa koskeva kansalaisaloite nousi eduskunnan käsittelyyn viime hallituskaudella. Aloitteessa vaadittiin, että arvio psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon tarpeesta tulisi saada kolmessa päivässä ja hoitoon päästä enintään neljässä viikossa. Asia kuitenkin äänestettiin hallituspuolueiden toimesta kumoon useaan kertaan.
Esimerkiksi kokoomuksen Timo Heinonen esitys äänestettiin viime vuonna nurin äänin 63 – 88.
– Aina tarvetta ei ole pitkälle terapialle, vaan lyhytkestoisempi apu voi riittää. Nopeat matalan kynnyksen palvelut auttavat paitsi estämään ongelmien pahentumista, myös helpottamaan jonopainetta, Ikonen toteaa.
Mielenterveyden ongelmat, syyt niiden taustalla ja niiden ehkäisy ovat monimutkaisia kysymyksiä, kokoomusedustaja kirjoittaa. Ennaltaehkäisyyn liittyy mielenterveyspalveluiden lisäksi eri viranomaisten ja päättäjien työ: koulujen ja oppilaitosten arki, nuorisotyö sekä erilaiset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet – siis työrauha, lepo, virkistys ja ihmisten kohtaaminen. Ikonen toteaa kaupunkien ja niiden päättäjien olevan tässä tärkeässä asemassa.
– On kuitenkin myös niin, että meidän on koko yhteiskuntana puututtava mielenterveysongelmien aiheuttajien juurisyihin. Otetaan esimerkiksi työelämä, joka toisinaan näyttäytyy paikkana, jonne henkinen hyvinvointi uppoaa. Työyhteisöjen suuriin kysymyksiin kuuluukin, miten pirstaleisessa työelämässä ja elämässä varmistetaan, ettei henkinen taakka kasva kenelläkään kestämättömäksi, hän kirjoittaa.
– Jos mielimme saada suomalaisten mielenterveyttä paremmaksi, tarvitsemme yhteisiä tekoja kaikkialla.
