Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen (sd.) mukaan monet työntekijät menettäisivät merkittävän osan toimeentulostaan, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan siten, että kahdeksan viikon jälkeen työtön saisi 80 prosenttia ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttia. Jo ensimmäinen porrastus pudottaisi monien päivärahan perusosan tasolle.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus on samalla monien työttömien kohdalla myös ansiosidonnaisen keston lyhentäminen. Hallituspuolueiden piiristä kuitenkin sanottiin, ettei ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennetä, toisin kuitenkin näyttää käyvän, sanoo Rönni-Sällinen.
Hänen mukaansa soviteltu päiväraha taas pienenee merkittävästi, jos hallitus aikoo poistaa 300 euron suojaosan.
– Hallituksen aikomus poistaa suojaosa ei kannusta työttömiä työnhakijoita ottamaan vastaan lisää työtä. Tämä on ristiriitaista, kun hallitus haluaa lisätä työllisten määrää, mutta heikentää omilla toimilla työn kiinnostavuutta, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
Hallitusohjelma on Rönni-Sällisen mielestä myös naisia syrjivä. Hän sanoo, että sovitellun päivärahan saajista 61 prosenttia on naisia, joten suojaosan poistosta kärsivät naiset miehiä useammin.
Hallitus aikoo laskea naistyöntekijän työnantajalle maksettavaa perhevapaakorvausta nykyisestä 2 500 eurosta 1 500 euroon.
– Vientivetoinen työmarkkinamalli taas tulee pahimmillaan lisäämään mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja. Vuorotteluvapaata käyttäneistä 70 ja aikuiskoulutustuen käyttäneistä 76 prosenttia oli naisia vuonna 2022. Molemmat ollaan lopettamassa, luettelee Rönni-Sällinen.
PAM ei katso hallituksen toimia sivusta.
– Emme voi hyväksyä leikkauksia pienituloisimpien toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Tulemme PAMin hallituksessa miettimään torstaina 21.9. toimia, joilla saisimme hallituksen muuttamaan esityksiään, sanoo Rönni-Sällinen.
Ministeri: On tärkeää ymmärtää, miksi näitä uudistuksia tehdään
Työministeri Arto Satonen (kok.) on moneen otteeseen vastannut ammattiyhdistysliikkeen kritiikkiin.
– Nyt on tärkeää ymmärtää, minkä takia näitä uudistuksia tehdään. Kun Suomen valtio velkaantuu nyt vuositasolla kymmenellä miljardilla eurolla, taloutta on pakko tasapainottaa, Satonen totesi Verkkouutisille syyskuun alussa.
Hän sanoo, että kolmannes koko talouden tasapainottamisesta perustuu siihen, että työllisten määrä kasvaa 100 000 hengellä vaalikauden aikana. Tätä ei Satosen mukaan saavuteta muuten kuin siten, että työn tekeminen ja työn teettäminen ovat Suomessa nykyistä kannattavampaa.
– Tämä on ikään kuin se iso maali. Nämä yksittäiset lakimuutokset ovat vain keinoja sen maalin saavuttamiseksi.
Hallituksen tavoitteena on kehittää Suomen työmarkkinoita nykyistä joustavampaan suuntaan. Hallitusohjelmassa edistetään muun muassa paikallista sopimista, helpotetaan määräaikaisia sopimuksia, joustavoitetaan henkilöperusteista irtisanomista, puututaan laittomiin lakkoihin ja uudistetaan sosiaaliturvaa nykyistä kannustavammaksi. Hallituksen mukaan toimilla tuetaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä.
Satosen mukaan kaikki hallituksen keskeiset uudistukset ovat sellaisia, jotka ovat jo Ruotsissa voimassa. Hän nostaa esimerkiksi vientivetoisen palkkamallin.
– Se on Ruotsissa toiminut yli 25 vuotta. Kenelläkään ei näytä olevan halua lähteä sitä muuttamaan, Satonen toteaa.
