Verkkouutiset

Voimalinjoja Espoossa. / LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Älytön sähkö hidastaa uutta energiajärjestelmää

Blogi

Nykytilanne on kirjoittajan mukaan järjetön kuluttajien, sähköyhtiöiden ja yhteiskunnan kannalta.
Aku Aarva
Aku Aarva
Kirjoittaja on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja.

Teimme puolisoni kanssa viime syksynä kerrostalokaksioomme kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, jolle hintaa kertyi sopimuksentekohetkellä 4,7 c/kWh. Seuraavina kuukausina seurasimme satojentuhansien muiden kiinteähintaisia sopimuksia tehneiden kanssa, miten sähkön hintaralli kiihtyi ja hinta nousi yli kolminkertaiseksi. Meitä se ei hetkauttanut emmekä todennäköisesti miettineet omaa kulutustamme normaalia enempää. Huoletonta kulutusta ikään kuin sähköyhtiön piikkiin – kuka siitä kieltäytyisi, kun sähkö tulee pistorasiasta ja lämpö patterista?

Toukokuussa 2022 ostimme puolisoni kanssa asunnon Helsingistä ja pyysimme sähköyhtiötä siirtämään määräaikaisen liittymämme uuteen osoitteeseen. Hieman yllättäen tämä ei onnistunut, koska sopimusehdoissa luki sähköliittymän olevan kiinteistö/huoneistokohtainen. Törmäsimme arjessamme ikävällä tavalla kohonneisiin sähkön hintoihin, kun solmimme uuden kaksivuotisen ja kiinteähintaisen 14 c/kWh sopimuksen. Säikähdimme. Näin ovat tehneet lukemattomat muutkin vakautta hakeneet suomalaiset, joiden sähkösopimukset ovat syystä tai toisesta olleet katkolla kuluneen kevään ja kesän aikana.

Samaan aikaan, kesällä 2022, Suomessa ja muualla Euroopassa keskusteltiin vakavasti sähkön hinnan aiheuttamista ongelmista kuluttajille ja teollisuudelle. Toimitus- ja huoltovarmuudesta ja hieman myöhemmin myös energiaköyhyydestä tuli todellinen ja tarpeellinen puheenaihe kahvipöydissä, eduskunnan suuressa salissa ja energiayhtiöissä. Energian hintakehitys kiihdytti entisestään koholla olevaa inflaatiota eikä sähkön hinta laskenut odotusten mukaisesti kesällä 2022, päinvastoin. Jopa aiemmin rauhoittavasti esiintynyt Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi Suomen joutuvan tulevana talvena vaikeaan tilanteeseen sähkön hankinnan suhteen ja hintojen pysyvän korkealla.

Tilanne on kuluttajille ja teollisuudelle hankala, mutta se on sitä myös energiayhtiöille. 70 000 suomalaiselle sähköä toimittava Lumo Energia on viimeisin toimintansa lopettamisesta päättänyt sähköyhtiö, eikä se todennäköisesti jää viimeiseksi. Sodan, lähestyvien eduskuntavaalien kiihottaman poliittisen epävarmuuden ja markkinoiden epävakauden lisäksi erityisen ongelmalliseksi tilanteen energiayhtiöille tekevät suomalaisessa sähkökaupassa tyypilliset ja meidänkin perheemme hyödyntämät kiinteähintaiset kahden vuoden sopimukset.

Vuosi sitten kiinteähintaisen kaksivuotisen sopimuksen solmi alle 5 c/kWh hintaan. Tällä hetkellä kahden vuoden kiinteähintaisen sähkösopimuksen saa keskimäärin 25–35 c/kWh hinnalla. Vielä. Ainakin hetken.

Muun muassa Oomi ja Tampereen Sähkölaitos ovat jo lopettaneet kiinteähintaisten määräaikaisten sähkösopimusten tarjoamisen uusille asiakkaille, joille myydään joko pelkkää pörssisähköä tai vain joitakin kuukausia voimassa olevia kiinteähintaisia ratkaisuja. Energiayhtiölle tällainen päätös ei synny halusta maksimoida voittoja vaan tarpeesta välttää valtavat tappiot ja liiketoimintakyvyn fataali vaarantuminen.

Merkittävä osa sähköyhtiöiden asiakkaista on solminut nykyisiä hintoja merkittävästi matalampia pitkäaikaisia kiinteähintaisia sähkösopimuksia – eli sähköä myyvät yhtiöt maksavat pörssisähköstä markkinahinnan ja takovat jopa tappiota halpojen kuluttajasopimusten takia. Huono yhtälö minkä tahansa liiketoiminnan pyörittämiseen.

Sähkön hinnan odotetaan nousevan nykyisestä moninkertaiseksi talvikuukausien aikana ja kaikki toivovat nyt sormet ristissä leutoa ja tuulista talvea. Tunnen piston sydämessäni, koska pitäydyin puolisoni kanssa energiakriisin keskellä kiinteähintaisessa määräaikaisessa sähkösopimuksessa. Vaikka maksamme sähköstämme nyt kolminkertaista hintaa vuodentakaiseen verrattuna, tulee sähköyhtiömme todennäköisesti tekemään sopimuksellamme tappiota ja sähkömarkkinat kuormittumaan tulevana talvena, ellemme muuta kulutustottumuksiamme.

Emme silti siirtyneet pörssisähköön. Miksi?

Syitä on monia, mutta niistä keskeisimmät ovat turvallisuudentunne ja mukavuudenhalu. Olemme vuosia kestäneen energiamarkkinoiden vakauden aikana tottuneet tasaisiin hintoihin ja riittävään ennustettavuuteen sekä passiiviseen rooliimme. Kriisiaikana haluamme turvata taloutemme ja saada riittävää ennustettavuutta sähkölaskuihin, emmekä halua opetella pörssisähkön liikkeiden kyttäämistä ja miettiä, koska pesukoneet kannattaa laittaa päälle. Kaukolämmöstä nauttivina emme lämmitä kerrostaloasuntoamme sähköllä, joten pörssihintainen sähkö tarjoaa meille lopulta kohtalaisen rajallisen taloudellisen kannustimen suhteessa nähtyyn vaivaan. Lisäksi osittain etätöitä tekevänä, tietokoneeni kuluttaa sähköä kalleimpaan aikaan päivästä tuntikausia.

Kiinteähintainen sähkösopimus antaa perheellemme mahdollisuuden passiivisuuteen energiakriisin keskellä. Kannustimemme kokonaiskulutuksen laskemiseen on rajallinen, eikä meillä ole minkäänlaista taloudellista kannustinta miettiä oikeaa hetkeä kuluttaa sähköä. Tilanne on suoraan sanottuna älytön. Se on älytön ilmaston näkökulmasta, sähköyhtiömme näkökulmasta ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä lopulta myös itse kuluttajan näkökulmasta. Älytöntä sähköä.

Minkä pitäisi muuttua, jotta esimerkiksi pörssisähkö houkuttelisi mukavuudenhaluista ja turvaa hakevaa kuluttajaa ja loisi edellytykset kysyntäjoustolle ja uudelle energiajärjestelmälle Suomessa?

Tarvitsemme älyttömän sähkön tilalle älykästä sähköä, älykkäitä sähkölaitteita ja älykkäitä sähkösopimuksia.

Älykkäämpi sähkö(verkko) tarkoittaa esimerkiksi nykyistä helpompia ja käytännöllisempiä tapoja seurata sähkön hintavaihteluja ja optimoida kulutusta. Näitä sähköyhtiöt kehittävät jatkuvasti, vaikka tekemistä riittää paitsi palveluiden käytettävyyden myös kuluttajien tietoisuuden parantamisessa. Uskallan väittää, että ennen energiakriisiä merkittävä osa kuluttajista ei edes tiennyt, paljonko sähköä kuluttavat vuodessa saatikka mikä on sähkön pörssihinta nyt tai huomenna.

Älykkäämmät sähkölaitteet taas ovat sellaisia, jotka seuraavat automaattisesti hintavaihtelua ja osaavat pyörittää ohjelmansa silloin, kun sähkö on halpaa. Mutta koettakaapa löytää jostain pyykinpesukone, joka seuraa itsenäisesti sähkön hintaa ja ajoittaa ohjelmansa kustannustehokkaimpaan ajankohtaan…

Älykkäät sähkösopimukset perustuvat oikeudenmukaiseen hinnoitteluun, jossa järkevä kulutuskäyttäytyminen palkitaan halvalla hinnalla ja/tai muilla eduilla. Nykyiset sopimusmallit, erityisesti kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset, kannustavat kuluttajia laiskuuteen ja passiivisuuteen. Niistä puuttuvat lähes kaikki kannustimet halvan sähkön käyttöön ja energian säästämiseen.

Kuluttaja ei tästä ehkä pidä, mutta Oomin ja muutamien muiden sähköyhtiöiden päätös luopua kiinteähintaisista määräaikaisista sähkösopimuksista on myös ympäristön kannalta parempi asia, koska se johtanee energiankulutuksen vähentymiseen kokonaisuudessaan. Pörssisähköä käyttävä ei näinä aikoina varmasti jätä valoja päälle, pyöritä puolityhjää astianpesukonetta hintapiikkien aikaan tai lämmitä sähkökiuasta joka päivä.

Tulevasta talvesta tullee vaikea. ”Paras” näkyvillä oleva skenaario on kallis sähkön hinta, pahimmat skenaariot ennustavat ajoitettuja sähkökatkoja ja teollisuuden tuotannon alasajoja sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Joka tapauksessa sähköä ja lämpöä tullaan tuottamaan nykyistä enemmän fossiilisilla polttoaineilla niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, hinnat todennäköisesti nousevat ja sähkön riittävyys on vaakalaudalla.

Siksi myös meidän perheessämme on, kiinteähintaisesta määräaikaisesta sopimuksesta huolimatta, ryhdytty energiatalkoisiin. Sauna jää tulevana talvena lämmittämättä, kodinkoneita tulemme pyörittämään erityisesti yöaikaan ja hämärässä vietettyjen romanttisten kynttiläillallisten määrä varmasti lisääntyy. Tunnen sympatiaa niitä kohtaan, joiden asunnot lämpiävät sähköllä.

Älyttömästä sähköstämme huolimatta perheemme haluaa kriisiaikana paitsi säästää sähköä myös kuluttaa sitä silloin, kun se ei kuormita tuotantojärjestelmää kohtuuttomasti. Tällaisia hetkiä ovat yöajat ja esimerkiksi tuuliset päivät, jolloin Suomen mittava tuulivoimakapasiteetti on parhaalla tavalla käytössä. Odotan kuitenkin malttamattomana sitä hetkeä, kun tämäkin operaatio toteutetaan älykkäällä sähköllä, sähkölaitteilla ja – sopimuksilla. Se vaatii paitsi parempia sovelluksia, teknologiaa ja sopimuksia myös muutosta kuluttajatottumuksissa ja -käyttäytymisessä.

Toivottavasti siirrymme pian älyttömästä sähköstä älykkääseen sähköön ja uuteen energiajärjestelmään.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS