Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Algoritminen johtaminen on jo arkipäivää monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, varastoissa ja kuljetustyössä. Raportissa nostetaan esiin Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa tehty yli 6 000 työntekijän kysely, jossa kolme neljästä erityisesti varasto-, asiakaspalvelu- ja vähittäiskaupan työntekijästä kertoo, että heidän työpaikallaan käytetään ainakin yhtä algoritmisen johtamisen muotoa.
Yleisimmät käytännöt olivat työn tekemisen valvonta, työsuoriutumisen arviointi sekä tehtävien automaattinen jakaminen algoritmien tai tekoälyn avulla.
Katsauksessa tarkastellut tilastoaineistoihin perustuvat tutkimukset ja selvitykset osoittivat, että mitä enemmän algoritmista johtamista työssä hyödynnetään, sitä yleisempiä ovat psykososiaaliset riskitekijät. Riskitekijöinä nousevat esiin työn lisääntyneet vaatimukset, kuten aikapaine ja liiallinen työkuorma ja työn voimavarojen, kuten oman työn hallintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen väheneminen.
– Algoritmisen johtamisen intensiivinen hyödyntäminen on yhteydessä työntekijöiden stressin lisääntymiseen. Erityisen huolestuttavaa on algoritmiseen johtamiseen liitetty vaatimusten kasvun ja voimavaratekijöiden heikkenemisen yhdistelmä. Työn vaatimusten kohtuullisuuden ohella myös työn voimavaroilla on keskeinen rooli kuormituksen hallinnassa, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Heidi Lahti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Tutkimusryhmän mukaan käytössä olevat järjestelmät on usein suunniteltu ensisijaisesti parantamaan työn tuottavuutta. Työntekijät saavat usein vähäisesti tietoa järjestelmien toiminnasta ja kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi.
– Yksi keskeinen haaste on järjestelmien läpinäkymättömyys. Kun työntekijät eivät tiedä, mitä tietoja järjestelmät keräävät, miten niitä käytetään ja mihin päätökset perustuvat, syntyy epävarmuutta ja epäluottamusta, kertoo tutkimusryhmän toinen suomalaisedustaja, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.
Valtonen ja Lahti painottavat, että työntekijöitä kannattaisi osallistuttaa järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön.
– Tuloksia ei tule lukea niin, että teknologia itsessään olisi ongelma. Ratkaisevaa on, miten algoritmista johtamista käytännössä toteutetaan. Tärkeää olisi muistaa, että työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja läpinäkyvyys eivät ole vain hyviä käytäntöjä, vaan ne ovat tutkitusti keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta, Lahti ja Valtonen korostavat.
Raportti on osa Algoritminen johtaminen ja tekoälypohjaiset järjestelmät sekä niiden vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen työpaikoilla -hanketta (ALMA-AI -projekti). Hankkeessa ovat Suomen Työterveyslaitoksen lisäksi hankkeessa ovat mukana INSST (hankkeen johto, Espanja), AUVA (Itävalta), CIOP-PIB (Puola), INAIL (Italia), INRS (Ranska) ja TNO (Alankomaat).
