Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mielestä puolustuspoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Suomi ei välttämättä tehnyt virhettä jättäytyessään ennen vuotta 2023 Naton ulkopuolelle.
– Eli meidän Puolustusvoimamme ei olisi niin vahvassa asemassa tänä päivänä, jos me olisimme olleet Nato-jäsen (jo aikaisemmin), Stubb sanoi keskiviikkona pitämässään turvallisuuspoliittisessa Suomen turvallisuuden ja puolustuksen uusi aikakausi -luennossa Atlantti-Seuran tilaisuudessa.
– Tämä on siis olettama ja voi olla osittain virheellinen. Mutta tämä on se tapa, jolla olen itse kyennyt ikään kuin miettimään sitä, minkä takia meillä tällä hetkellä on Natossa niin vahva asema.
Se perustuu presidentin mukaan siihen, että Suomella on uskottava puolustus.
– Se perustuu siihen, että Naton sisällä me olemme turvallisuuden tuottaja, emme turvallisuuden kuluttaja. Ja sen näkee aivan kaikessa toiminnassa.
Stubb korostaa, että Suomen ulkopolitiikan aktiivisuus lähtee perusrakenteista.
– Ja se perusrakenne on meidän Puolustusvoimamme. Maa-, ilma- ja merivoimat sekä kyber ja avaruus. Tietty osaamisen taso, jota hyvin harvalla Nato-maalla on samalla tasolla kuin meillä.
– Ja koska meillä on tämä osaaminen, niin silloin virkamies- ja poliittinen taso kykenee toimimaan maailmantantereilla ihan erilaisella äänen kantamalla kuin mitä moni muu maa voi.
Venäjä, Yhdysvallat ja teknologia
Presidentti pohti luennossaan ”miksi me olemme tässä tilanteessa, ja mikä on muuttunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”.
– Väittäisin, että kolme asiaa, joista ensimmäinen on Venäjä, toinen on Yhdysvallat ja kolmas on teknologia.
Alexander Stubbin mukaan Venäjän kohdalla muutos lähti liikkeelle vuoden 2008 tienoilla Georgian sodan yhteydessä, otti lisävauhtia Ukrainan sodan alkaessa vuonna 2014 ja Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan myötä helmikuussa 2022.
– Me näemme tällä hetkellä omassa analyysissämme Venäjän pitkäkestoisena ja laaja-alaisena uhkana, turvallisuusuhkana. Ja tulokulmamme on hyvin yksinkertainen. Eli me varaudumme, jotta emme joudu konfliktiin. Eli ensimmäinen paine meille syntyy idästä päin ja nimenomaan turvallisuuden puolella.
Toinen paine syntyy Yhdysvaltojen suunnasta ja on enemmän poliittinen.
– Eli meillä on nähtävissä Yhdysvaltain nykyhallinto, jonka perusteesit eivät ole perinteistä amerikkalaista ulkopolitiikkaa, vaan tukeutuu enemmän transaktioihin ja omaan toimintaan kuin puhtaasti kansainvälisiin instituutioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tähän lukeutuu myös liittolaiset, Stubb totesi.
– Yhtäältä on kysymys nykyhallinnosta, mutta toisaalta on kysymys myös syvästä rakenteellisesta muutoksesta. Tässäkin hetkessä, kun puhumme tästä uudesta aikakaudesta, niin meidän pitää ymmärtää, että paluuta vanhaan transatlanttiseen suhteeseen ei ole. Se on hyvin todennäköisesti muuttunut pysyvästi, mutta me emme vielä ihan tarkkaan tiedä millaiseksi.
Kolmas muutos ja murros on teknologia.
– Siinä meidän on nähtävä, että puolustus ei elä tyhjiössä, vaan se elää yhdessä talouden, teknologian ja laaja-alaisen turvallisuuden kanssa, presidentti sanoi.
– Teknologian kehityksen nopeus ja valtiojohtoisemmat teollisuus-, teknologia- ja kauppapolitiikka ovat tänä päivänä arkipäivää. Ja kun me katsomme meidän Puolustusvoimiemme ketteryyttä ja kyvykkyyttä käyttää teknologiaa, niin voimme kaikki rauhallisin mielin pitää kiinni siitä turvallisuuden tunteesta, joka meillä on.
Stubb muistutti, että modernit puolustukseen liittyvät teknologiat ovat hyvin pitkälti Ukrainan, mutta myös Venäjän käytössä.
– Tämä on pidettävä mielessä, että siinä missä meillä on joskus ollut taipumus katsoa Venäjän puolustusvoimia nurinkurisesti, eli enemmän massiivisena voimana, niin pitää muistaa, että heillä, samalla tavalla kuin Ukrainalla, on tällä hetkellä kokemusta modernista sodankäynnistä ja teknologian käytöstä eri tavalla kuin yhdelläkään muulla eurooppalaisella maalla. Saati sitten Yhdysvalloilla.
Puolustus nojaa pelotteeseen
Presidentin mukaan Suomi toimi kaiken tämän keskellä liittymällä Natoon keväällä 2023.
– Ja toinen kokonaisuus, joka vaikuttaa tähän suunnanmuutokseen, on myös Euroopan suunnanmuutos, joka omasta mielestäni lähti liikkeelle vasta tuossa 2025 osittain Yhdysvaltain painostuksessa, mutta myös toisaalta Venäjän realiteettien takia.
Alexander Stubb katsoo, että tässä muutoksessa on monta tasoa.
– Meillä Suomessa on välillä vähän tapana käpertyä ikään kuin vain yhteen asiaan kerrallaan. Mutta näitä tasoja omasta mielestäni on viisi: kansallinen taso, kahdenvälinen taso, alueellinen taso, Nato ja EU. Ja nämä kaikki muodostavat meidän turvallisuutemme ja puolustuksemme kokonaisuuden.
– Eli ne eivät ole erillisiä joko-tai-kysymyksiä. Yhdessä vaiheessa meillä oli keskustelussa pitkälti itsenäinen ja uskottava puolustus – me olemme aina yksin. Tai EU tai Nato. Ja nyt me olemme ihan uudessa tilanteessa, jossa meidän turvallisuuspalettimme on huomattavasti laajempi. Eli isona kuvana me rakennamme puolustusta yhdessä liittolaisten kanssa… Puolustuksemme nojaa pelotteeseen, kun taas turvallisuutemme nojaa kokonaisturvallisuuteen.