Koronapandemian kuluessa on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että monet taudin saaneet kärsivät pitkittyneestä oireilusta, joka on joissain tapauksissa jatkunut viikkojen ja jopa kuukausien ajan. Puhutaan ”pitkästä koronasta” eli long COVID -oireyhtymästä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori Markus Perolan mukaan taudin seuranta on varsin varhaisessa vaiheessa, joten keskimääräisen pitkittyneiden oireiden keston, etenemisen ja vaimenemisen kuvaaminen tieteellisellä tarkkuudella on vielä vaikeaa.
– Onneksi näyttää siltä, että pitkäaikaisia oireita kokee vain vähemmistö koronavirustaudin sairastaneista, Perola toteaa THL:n blogissaan.
Hän viittaa vielä julkaisemattomaan brittitutkimukseen, jonka mukaan noin yksi kahdestakymmenestä koronapotilaasta oireilee yli kahdeksan viikkoa diagnoosin saamisen jälkeen. Nämäkin tulokset ovat tosin yhä epävarmoja.
”Aivosumu”
Koronavirukseen liittyvät pitkäaikaisoireet voivat tutkimusprofessori Markus Perolan mukaan olla itse taudin tai sen liitännäissairauksien aiheuttamia. Myös rankat sairaalahoitojaksot sekä taudin tai karanteenin aiheuttama passiivisuus altistavat Perolan mukaan potilaita niin fyysisille kuin psyykkisille oireille, joista kuntoutuminen voi viedä pitkään.
– Ensioireeksi osalle sairastuneista on tullut maku- ja hajuaistin menetys, joka saattaa kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Oireen on esitetty liittyvän taudin tarttumistapaan nenän limakalvoilta, jossa sijaitsevat ihmisen hajuhermot, Perola sanoo.
Hän nostaa esiin myös erään erikoisimmista koronavirukseen ja etenkin sen pitkään muotoon liitetyistä oireista, eli niin kutsutun ”aivosumun”. Verkkouutiset on ruotinut sen mahdollisia syitä esimerkiksi tässä jutussa.
– Hermostollisista niin sanotun pitkän covidin oireista ehkä puhutuin on ”aivosumu”, eli hyvin monimuotoinen neurologinen oireisto, johon liittyy muun muassa sanojen hakemista, keskittymisvaikeuksia ja ongelmia muistin kanssa. Sairastuneilla on esiintynyt myös univaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä sekä aaltoilevaa yleistä jaksamattomuutta, Perola summaa.
Laaja oirekirjo
Koronavirustautiin sairastuneilla on esiintynyt myös autonomisen hermoston oireilua, kuten ruoansulatusoireita, sydämen tykyttelyä ja hengitysoireilua.
– Pitkäkestoiset hengitysoireet voivat liittyä hermostolliseen vaurioon tai koronavirusinfektion aiheuttamaan keuhkovaurioon. Joskus taustalla voivat vaikuttaa myös sydän- tai verenkierto-ongelmat, Markus Perola sanoo.
Hän huomauttaa, että sydän- ja verisuonitautioireita sairastaneilla koronapotilailla on raportoitu verenpaineen vaihtelua sekä sydämen nopeaa rytmiä, joka tuntuu sydämentykyttelynä. Oireet voivat Perolan mukaan johtua autonomisen hermoston vaurioista, mutta koronavirus voi saada myös aikaan tulehduksia sydänlihaksessa, -pussissa tai verisuonissa.
Virukselle ovat ominaisia myös veren hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet, joiden taustalla voivat vaikuttaa varsinaisten aivojen tulehdusreaktioiden lisäksi pienet veritulpat hermostossa. Tämä takia virus altistaa myös aivoveritulpille ja niiden aiheuttamille komplikaatiolle. Tämä on Markus Perolan mukaan kutitenkin harvinaista.
Tutkimusta tarvitaan
Pitkästä tautimuodosta kärsivien tukiryhmiä on syntynyt koronavuoden aikana ympäri maailmaa. Niissä toistuu usein turhautumista siihen, ettei oireyhtymää tutkita tarpeeksi – tai ettei siihen aina edes uskota.
Tutkimusprofessori Markus Perolan mukaan todistusaineisto puhuu kasvavissa määrin pitkän covidin puolesta.
– Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii kuitenkin vielä kliinistä tutkimusta ja seurantaa, ennen kuin varsinaisia hoitokäytäntöjä voidaan suositella, hän toteaa.
Toistaiseksi mahdollisten korvaus-, etuus-, ja hoitopäätösten on tukeuduttava Perolan mukaan oireiden todentamiseen ja niiden vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin.
Tutkimusprofessori sanoo, ettei oireyhtymää tule kuitenkaan vähätellä, ja sen monimuotoisuus ja tausta on hyvä tuntea terveydenhuollossa.
LUE MYÖS:
Professori kertoi koronastaan: Aivoni yhä sumussa sadan päivän jälkeen
Pitkää koronaa sairastavat vaativat toimia
