Ukrainan viime kuukausina saavuttama drooniylivoima, joka on mahdollistanut Venäjän ilmapuolustuksen ohittamisen ja iskut syvälle vihollisen alueelle, järkyttää vapaaehtoisessa maanpaossa elävän arvostetun venäläisen taloustieteilijän, professori Sergei Gurievin mukaan syvästi Vladimir Putinin hallintoa.
Varsinkin iskut Moskovaan, Pietariin ja energiainfrastruktuurin kriittisimpiin solmukohtiin ovat hänen mukaansa lähettäneet venäläisille voimakkaan viestin: sotaan ei voi enää suhtautua etäisenä draamana, vaan se on tulossa Venäjän sydämeen.
Kremlin orastava paniikki kävi selväksi viimeistään Moskovan toukokuisessa voitonpäivän paraatissa, joka oli kutistunut vain varjoksi entisestään Ukrainan droonihyökkäyksen pelossa. Venäjän johtajat pelkäävät nyt henkensä edestä – etenkin nähtyään, kuinka Yhdysvallat ja Israel ovat onnistuneet surmaamaan Iranin johtajia kirurgisin täsmäiskuin, brittiläisen London Business Schoolin dekaanina toimiva Guriev toteaa analyysissaan.
Vaikka vuonna 2022 alkanut ”sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainaa vastaan ei ole missään vaiheessa edennyt Kremlin suunnitelmien mukaisesti, Putin uskoi Gurievin mukaan vielä äskettäin ajan olevan Venäjän puolella ja Donald Trumpin lopulta painostavan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin hyväksymään Kremlin sanelemat rauhanehdot.
Tänä vuonna Putin on kuitenkin joutunut havaitsemaan, että venäläisjoukkojen eteneminen taistelukentällä on yhä raskaammista tappioista huolimatta käytännössä pysähtynyt, Krimille sijoitetut miehitysjoukot ovat joutumassa eristetyiksi eikä Yhdysvalloilla ole Trumpin G7-huippukokouksessa antaman lausuntonsa mukaan enää mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa.
Samaan aikaan venäläiset ilmaisevat yhä avoimemmin tyytymättömyyttä kasvavaan talousahdinkoon, polttoainepulaan ja internetin käyttöön kohdistuviin jatkuviin rajoituksiin.
– Vaikka on mahdollista, että Venäjä voisi tulevina viikkoina ja kuukausina kehittää Ukrainan tasoisen droonikyvykkyyden ja vahvistaa ilmapuolustustaan, aika ei enää näytä olevan Putinin puolella, Guriev huomauttaa.
Edes Iranin sodan seurauksena nousseet öljyn markkinahinnat eivät voi hänen mukaansa tarjota kuin korkeintaan hetkellisen piristysruiskeen Venäjän taloudelle.
– Putin on jo joutunut nostamaan veroja, mikä on lisännyt painetta Venäjän heikossa tilassa olevaa taloutta kohtaan. Bruttokansantuote putosi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisvuoteen nähden. Venäjän suunnitellessa säästötoimia sen taloudellinen tilanne on heikkenemässä entisestään. Hallitus odottaa bkt:n kasvavan tänä vuonna vain 0,4 prosentilla. Tämä tuskin kohottaa kansan mielialoja, Guriev toteaa.
Tätä taustaa vasten Putinin kannattaisi hänen mukaansa palata neuvottelupöytään ja pyrkiä konfliktin jäädyttämiseen.
– Mitään takeita siitä, että hän niin tekisi, ei kuitenkaan ole – varsinkaan siksi, että hän ei ehkä täysin ymmärrä tilannetta, jossa Venäjä on. Maassa ei ole riippumatonta lehdistöä, ja Putinin neuvonantajat varmasti välttelevät huonojen uutisten välittämistä hänelle. Kun Putin väittää Ukrainan olevan tappion partaalla – kuten hän on sodan alettua monta kertaa tehnyt – hän yrittää todennäköisesti manipuloida kansaa, mutta saattaa myös ainakin osittain uskoa siihen, Guriev kiteyttää.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Sergei Guriev on toiminut muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n pääekonomistina ja ranskalaisen Sciences Po -huippuyliopiston dekaanina.