Afrikka on jakautumassa kahtia. Pohjois-Keniassa sijaitseva Turkanan alue on yksi paikoista, joissa mantereen repeytymistä voi seurata lähes reaaliajassa geologisessa mittakaavassa, kertoo National Geographic.
Uusi tutkimus osoittaa, että juuri siellä maankuoren hajoaminen on edennyt poikkeuksellisen pitkälle. Syynä voi olla miljoonia vuosia vanha repeämä, joka jätti maankuoreen heikkousvyöhykkeen ja teki siitä otollisen uuden riftin etenemiselle.
Nature Communications -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nykyinen Itä-Afrikan hautavajoama kulkee Turkanassa osittain vanhemman Keski-Afrikan hautavajoamajärjestelmän rakenteiden päällä.
Vanhempi repeämisvaihe päättyi alueella noin 57–45 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen Itä-Afrikan riftijärjestelmään liittyvät murtumat alkoivat syntyä jo noin 45–40 miljoonaa vuotta sitten.
Tutkijoiden mukaan väli saattoi olla liian lyhyt, jotta aiemmin heikentynyt litosfääri olisi ehtinyt palautua täysin. Uusi repeämä pääsi siten etenemään valmiiksi vaurioituneessa maankuoressa.
Vanha arpi saattoi näyttää reitin
Havainto auttaa selittämään Turkanan geologista poikkeusta.
Yksinkertaisten mallien perusteella mantereen repeytymisen pitäisi edetä nopeimmin siellä, missä mannerlaatat erkanevat toisistaan nopeimmin. Turkana ei kuitenkaan sovi tähän kuvioon.
Alueen nykyinen venyminen on hitaampaa kuin esimerkiksi Etiopian hautavajoamassa. Silti maankuori on Turkanassa jo poikkeuksellisen ohut ja repeytyminen on edennyt pitkälle.
Verkkouutiset kertoi aiemmin, että Turkanan hautavajoaman keskellä kiteistä maankuorta on jäljellä vain noin 13 kilometriä. Reuna-alueilla sitä on yli 35 kilometriä.
Tutkijat katsovat Turkanan siirtyneen niin sanottuun necking- eli kuroutumisvaiheeseen. Siinä maankuoren venyminen ei enää jakaudu laajalle alueelle, vaan keskittyy kapeaan vyöhykkeeseen, joka ohenee yhä nopeammin.
Nyt tutkimus tarjoaa selityksen sille, miksi juuri Turkana on päässyt näin pitkälle.
Vanhan riftijärjestelmän altaat ja murtumat osuvat osittain samoihin kohtiin nykyisten rakenteiden kanssa. Maankuoreen jäänyt vanha ”arpi” näyttää siis ohjanneen myöhempää repeämistä.
Alueella alkoi lisäksi noin 37 miljoonaa vuotta sitten voimakas vulkaaninen vaihe. Tutkijoiden mukaan vanhan riftin jättämä rakenne yhdessä myöhemmän magmatoiminnan kanssa on voinut heikentää maankuorta entisestään. Magman vaikutus on kuitenkin tutkijoiden tulkinta, ei varmistettu syy.
Repeämä keskittyy yhä kapeammalle
Tutkimuksen mukaan Turkanan kuroutumisvaihe alkoi noin neljä miljoonaa vuotta sitten. Samalla maankuoren venyminen alkoi keskittyä aiempaa voimakkaammin hautavajoaman keskiosaan.
Viimeisten noin neljän miljoonan vuoden aikana alueen ylittävästä havaitusta pintakuoren venymisestä lähes puolet on tapahtunut tällä kaudella. Myös maanjäristykset painottuvat alueille, joissa kuori on ohentunut eniten.
Turkana on siksi tutkijoille poikkeuksellisen arvokas kohde. Vastaava maankuoren kuroutumisvaihe tunnetaan hyvin muinaisista riftijärjestelmistä, joissa manner on lopulta revennyt kokonaan, mutta aktiivisessa mannerrepeämässä sitä ei ole aiemmin voitu seurata samalla tavalla.
Pohjoisempana Etiopian Afarissa kehitys on jo pidemmällä. Siellä on alkanut oceanisaatio eli vaihe, jossa magma muodostaa uutta valtameren kuorta.
Prosessi etenee hitaasti
Turkanan havainnot eivät tarkoita, että Afrikka repeäisi kahtia lähitulevaisuudessa. Tutkimus ei ennusta lopullisen hajoamisen ajankohtaa, ja geologinen prosessi etenee miljoonien vuosien mittakaavassa.
Turkanassa näkyy kuitenkin nyt vaihe, joka muinaisilla mantereilla on usein edeltänyt lopullista repeämistä. Samalla alue tarjoaa tutkijoille harvinaisen mahdollisuuden seurata, miten vanha maankuoren heikkouskohta voi miljoonien vuosien jälkeen ohjata kokonaisen mantereen hajoamista.
LUE MYÖS:
Maailmaan on syntymässä uusi valtameri – muutos arvioitua nopeampi