Australia on kertonut lahjoittaneensa Ukrainalle yhteensä 49 M1A1 Abrams -panssarivaunua. Venäjän ulkoministeriö reagoi päätökseen julkaisemalla sunnuntaina 35-sivuisen raportin, jossa haukutaan Australian ihmisoikeustilanne pohjamutiin.
Australian hallitus painotti lauantaina julkaistussa tiedotteessaan, että se jatkaa vankkumatonta tukeaan Ukrainalle.
Venäjän ulkoministeriön tiedotteessa ei mainita sanallakaan Australian panssaripäätöstä, mutta tuliset kommentit maan ihmisoikeustilanteesta tuskin lienevät sattumaa.
Tiedotteen mukaan Australian ihmisoikeuslainsäädännössä on useita puutteita.
– Ihmisoikeusten kunnioittamisen periaatetta ei ole kirjattu perustuslakiin, eikä asiaa säädellä yksittäisellä lailla. Tämä ei voi olla vaikuttamatta maan ihmisoikeustilanteeseen, ulkoministeriön tiedotteessa kritisoidaan.
Venäjän ulkoministeriö syyttää Australiaa muun muassa alkuperäisasukkaiden syrjinnästä, rasismista, islamofobiasta, antisemitismistä, liian tiukasta maahanmuuttopolitiikasta ja huonoista vankilaoloista.
Erityisen luvun saa myös russofobia.
– Maassa asuvien Venäjän kansalaisten ja maanmiesten tilanteeseen vaikuttaa hysteria, jota Australian viranomaiset ja Ukrainan diaspora lietsovat, tiedotteessa sanotaan.
– Suurimmat mediat julkaisevat säännöllisesti venäläisvastaisia materiaaleja. Samaan aikaan vaihtoehtoisten näkökulmien ilmaisua ei käytännössä sallita.
Esimerkeiksi venäläisten kokemista ihmisoikeusrikkomuksista nostetaan tapaus, jossa Etelä-Australian turismiministeri Zoe Bettison kielsi venäläistä kansanmusiikkiyhtyettä osallistumasta paikallisille festivaaleille.
– Venäjän suurlähetystö Australiassa julkaisi lausunnon […], jossa vaaditaan loppua venäläisten syrjinnälle Etelä-Australian osavaltiossa sekä muistutettiin Canberraa sen velvollisuuksista koskien rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä lapsen oikeuksien yleissopimusta, tiedotteessa linjataan.
Australia ei ole ainoa maa, jonka ihmisoikeustilanteesta Kreml on huolissaan. Maan ulkoministeriö julkaisi yhdessä Valko-Venäjän ulkoministeriön kanssa kesäkuussa lähes 2000-sivuisen raportin, jossa haukutaan yksitellen ihmisoikeuksien tilanne 43 eri länsimaassa.
Heinäkuussa Venäjän ulkoministeriö taas ilmaisi olevansa huolissaan Latvian ihmisoikeustilanteesta ja syytti maata uusnatsismista sen jälkeen, kun pääkaupungin Riikan apulaispormestari oli päättänyt poistaa kansallismielisen venäläiskirjailija Valentin Pikulin muistolaatan erään talon seinästä.
