Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) käsittelee julkaisussaan X-viestipalvelussa Venäjän hybridisabotaasia.
Aaltolan mukaan lainsäädännön paikkaaminen kriittisen merellisen infrastruktuurin suojelussa on aloitettava viimeistään nyt.
– Eagle S osoitti, ettei ongelma ole kansainvälinen merioikeus, vaan Suomen rikoslainsäädännön kyvyttömyys vastata Venäjän hybridisabotaasin luonteeseen, Aaltola sanoo viitaten joulun 2024 tapaukseen, jossa Estlink 2 -sähkökaapeli ja neljä tietoliikennekaapelia vaurioituivat.
Nykyisin syyttäjän on kyettävä osoittamaan subjektiivinen tahallisuus, mikä on europarlamentaarikon mukaan lähes mahdotonta Venäjän ”onnettomuudeksi” naamioidussa toiminnassa.
– Suomen ja EU:n on siirryttävä painopisteessä tahallisuuden todistamisesta objektiivisesti vaarallisen toiminnan sääntelyyn kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä. Norja on jo tämän tehnyt, otetaan heistä mallia.
Nykyinen lainsäädäntö rakentuu perinteisen rikosoikeuden varaan, joka edellyttää joko tahallisuutta tai tietoisen huolimattomuuden osoittamista. Aaltolan mukaan hybriditoimijat hyödyntävät tätä.
– Ankkurin laahaaminen tai AIS-järjestelmän manipulointi naamioidaan merenkulkuonnettomuudeksi tai tekniseksi viaksi.
Venäjä tietää Aaltolan mukaan myös sen, että tiedustelutietoon perustuvaa kokonaiskuvaa on vaikea käyttää avoimessa oikeudenkäynnissä paljastamatta lähteitä tai menetelmiä.
– Lisäksi UNCLOS-yleissopimuksen merirosvousmääritelmä vaatii yksityistä etua, mikä ei sovellu valtiollisesti ohjattuun hybriditoimintaan.
Tuloksena on Aaltolan arvion mukaan de facto -rankaisemattomuus, joka heikentää pelotetta ja kannustaa jatkamaan infrastruktuurin häirintää sekä testaamaan niiden turvin alkavia sotilaallisia operaatioita. Lakia olisi hänen mukaansa pitänyt jo muuttaa.
– Aukkoja voidaan tilkitä. Meiltä puuttuu esimerkiksi erityisrikosnimike. Suomen rikoslaista puuttuu säännös, joka kriminalisoisi kriittisen infrastruktuurin vaarantamisen nimenomaan poikkeuksellisen riskialttiilla toiminnalla. Tahallisuuskeskeisyyttä voidaan myös muuttaa. Nyt vaaditaan näyttöä tekijän mielenliikkeistä, tahallisuudesta, vaikka teko itsessään – kuten ankkurin laahaus kaapelikentällä – on objektiivisesti arvioituna kestämätön riski.
Europarlamentaarikon mukaan oikeusjärjestelmä ei riittävästi tunnista dynaamista, mallintamiseen ja sensoritietoon perustuvaa todistelua vahvana näyttönä tahallisuudesta. EU-maiden väliset erot rangaistavuuden kynnyksissä mahdollistavat hänen mukaansa ”oikeudellisen shoppailun” ja vaikeuttavat rajat ylittävää esitutkintaa.
– Tarvitaan uusi rikosnimike. Esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin törkeä vaarantaminen, jolla säädetään rangaistavaksi toiminta, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa merenalaiselle infrastruktuurille rikkomalla vakiintuneita merenkulun turvallisuusnormeja.
Rangaistavuuden tulisi Aaltolan mukaan perustua objektiiviseen huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiin ilman tarvetta osoittaa muita motiiveja.
– Lisätään Suomen lakiin tehostetun huolellisuuden vyöhykkeet. Määritellään strategisesti tärkeiden kaapeleiden ja putkien ympärille suojavyöhykkeet. Näillä alueilla ankkurointi ilman hätätilaa on ankarasti kielletty. AIS-pimeys tai viranomaisyhteistyöstä kieltäytyminen johtaa automaattisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen ja aluksen pysäyttämiseen.
Aaltolan arvion mukaan lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että oikeudessa voidaan hyödyntää viranomaisten kokonaisarviota.
– Jos aluksen reitti, nopeus ja sensoridata osoittavat poikkeamaa, jota ei voida merenkulullisesti perustella, todistustaakka toiminnan vahingollisuudesta siirtyy osittain vastaajalle. Tätä käännettyä todistustaakkaa käytetään jo tietyissä talousrikoksissa. EU-tason harmonisointia tarvitaan myös, jotta kriittisen merellisen infrastruktuurin suojelun rikosoikeudelliset seuraamukset yhdenmukaistuvat. Tämä estää tilanteet, joissa hybriditoimija valitsee kohteekseen maan, jonka lainsäädäntö on heikoin, Aaltola sanoo.
– Mitä ei pidä tehdä, on jumittua UNCLOS-muutoksiin. Kansainvälisten sopimusten muuttaminen kestää vuosikymmeniä. Ratkaisujen on oltava kansallisia ja alueellisia. Älä odota ”savuavaa asetta”. Jos vaaditaan todisteita suorasta valtiollisesta käskystä, hybridisabotaasia ei saada koskaan tuomittua. Fokus on pidettävä teknisessä ja merenkulullisessa suorituksessa, hän linjaa.
Suomenlahdella tapahtui uudenvuodenaattona Elisan merikaapelin vaurioittaminen. Tulli on suorittanut keskiviikkona 31.12.2025 alustarkastuksen vaurioittamisesta epäiltyyn Fitburg-alukseen. Alukselta löytyi EU-pakotteiden alaista rakenneterästä.
Lainsäädännön paikkaaminen kriittisen merellisen infrastruktuurin suojelussa on aloitettava viimeistään tänään. Eagle S osoitti, ettei ongelma ole kansainvälinen merioikeus, vaan Suomen rikoslainsäädännön kyvyttömyys vastata Venäjän hybridisabotaasin luonteeseen.
Nykyisin… pic.twitter.com/mIqewNlrJy
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) January 1, 2026
