Kööpenhaminan lähellä sijaitsevassa Gladsaxen kunnassa osa vilkasta tietä on kylpenyt punaisessa LED-valossa keväästä alkaen.
Autoilijat huomasivat erikoisen valaistuksen jo helmikuussa. Tavalliset katuvalot oli korvattu ratkaisulla, jossa tie ja läheiset puut oli valaistu tasaisen punaisiksi.
Gladsaxen kunnan tiedotteen mukaan taustalla on yllättävä syy. Tien tuntumassa elää lepakkoyhdyskunta, jolle valkoinen valo toimii kuin näkymätön seinä. Lepakot ovat yöllä saalistavia hyönteissyöjiä, jotka käyttävät pimeitä reittejä levähdyspaikkojensa ja saalistusalueidensa välillä.
Kirkas valaistus saa monet lepakkolajit välttämään aluetta kokonaan, koska se tekee niistä helpommin haukkojen ja pöllöjen saalista. Käytännössä yksittäinen katuvalokin voi katkaista lepakon tutun lentoreitin.
Punainen valo on tutkitusti hellävaraisin
Hollantilaisen ekologian instituutin tutkija Kamiel Spoelstran tutkimusryhmä selvitti vuonna 2017 eriväristen katuvalojen vaikutusta lepakoiden käyttäytymiseen.
Tulos oli selvä: lepakot olivat punaisen valon alla yhtä aktiivisia kuin täydessä pimeydessä. Sen sijaan valkoinen ja vihreä valo vähensivät selvästi herkimpien lajien liikettä.
Punainen valo on aallonpituudeltaan pidempi kuin valkoinen, jonka sininen komponentti hajoaa ilmassa enemmän ja kulkeutuu kauemmas. Lisäksi punainen valo houkuttelee vähemmän hyönteisiä, mikä pitää alueen ekosysteemin lähempänä luonnontilaa.
Gladsaxen hanke kattaa noin 600 metrin pätkän tietä sekä lähellä kulkevan pyörätien. Valot toteutettiin matalilla, noin metrin korkuisilla pollareilla, jotka on sijoitettu 30 metrin välein. Tarkoituksena on luoda vuorottelevia valo- ja pimeysalueita sen sijaan, että alue valaistaisiin tasaisesti.
– Punaisen valon tarkoitus on myös viestiä ohikulkijoille, että kyseessä on erityinen luontoalue, jota kunta haluaa suojella, valaistussuunnittelija Philip Jelvard toteaa.
Hanke on osa laajempaa EU-rahoitteista Lighting Metropolis -ohjelmaa, jossa on mukana kumppaneita myös Ruotsista. Gladsaxe uudistaa kaikkiaan noin 5 000 valaisinta, ja koko ohjelman energiansäästötavoite on yli 7,2 gigawattituntia vuodessa.
Suomessa lepakot on suojeltu
Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, joista kaksi on arvioitu uhanalaiseksi. Kaikki suomalaiset lepakot ovat hyönteissyöjiä, ja viittä lajia tavataan yleisesti maan etelä- ja keskiosissa.
Ne ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja, joten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kiellettyä.
Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Eeva-Maria Tidenberg on aiemmin todennut, että lepakot ovat herkkiä ympäristön muutoksille. Hänen mukaansa niiden saalistusalueet ja kulkureitit tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Suomi liittyi Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATSiin vuonna 1999.
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan valosaaste on yksi tunnistetuista uhista pohjoismaiselle yöluonnolle.
Vaikka Suomessa ei vielä ole vastaavia punaisen valon kokeiluja, asiantuntijat ovat suosittaneet kaupunkivalaistuksen kehittämistä siten, että erityisesti lepakoille tärkeät reitit ja saalistusalueet säilyvät pimeinä.