– Myös niiden toimintaan osallistumisella on keskeinen merkitys Suomen puolustuksen kehittämiselle. Tapahtumat Ukrainassa ovat osoittaneet, miten tärkeää puolustuskyvylle on nopean reagointivalmiuden kehittäminen, totesi kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtioneuvoston selonteosta Afganistanin tilanteesta ja osallistumisesta sotilaalliseen Resolute Support -kriisinhallintaoperaatioon sekä selonteosta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.-30.6.2015
– EU:n taistelujoukkojen hyödyntäminen nopean toiminnan valmiuksien kehittämisessä on keskustan eduskuntaryhmän mielestä otettava tosissaan, Savola jatkoi.
Hän totesi, että Suomi on osallistunut jo neljä kertaa aiemmin EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroihin. Erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä saaduilla kokemuksilla on laajemminkin vakauttavaa merkitystä lähialueellamme.
– Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista pohjoismaisen taisteluosaston valmiusvuoroon sekä sen asettamista korkeaan valmiuteen, Savola totesi.
Afganistanissa arvokas panos
Savolan mukaan keskustan eduskuntaryhmä pitää arvokkaana vaativissa ja vaarallisissa olosuhteissa ja monenlaisissa tehtävissä palvelleiden suomalaisten reserviläisten panosta, jolla on tuettu Afganistanin kehitystarpeita ja edistetty Suomen omia kansallisia tavoitteita.
Osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan on keskustan eduskuntaryhmän mielestä aina kehitettävä Suomen kansallista puolustuskykyä.
– Operaatiosta saatuja kokemuksia on voitava hyödyntää kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, erikoisjoukkojen osaamisessa ja johtajakoulutuksessa. Kansainvälisestä toiminnasta saatujen kokemusten on jatkossakin palveltava entistä enemmän Suomen kokonaismaanpuolustuksen kehittämistä, Savola totesi.
– On muistettava, että Puolustusvoimien päätehtävä on kotimaan puolustaminen, jota kansainvälinen toiminta tukee. Kansainvälinen kriisinhallinta edellyttää nykyistä laadukkaampaa vaikutusarviointia ja sitä kautta oppien tehokkaampaa hyödyntämistä, hän jatkoi.
Savola totesi, että Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi.
– Olemme olleet alusta asti mukana Afganistania vakauttavissa ISAF-joukoissa, rahoittaneet Afganistanin kehitysyhteistyötä ja osallistuneet siviilikriisinhallintaan.
Kansainvälisen Nato-johtoisen ISAF-operaation päättyessä tämän vuoden lopussa vastuu maan turvallisuudesta siirtyy kokonaisuudessaan maan omille joukoille. Seuraajaoperaatio Resolute Support keskittyy afgaanijoukkojen kouluttamiseen ja avustamiseen. Koska kyseessä ei ole taisteluoperaatio, vaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatio, se ei edellytä YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on kuitenkin tärkeänä, että YK:ssa sovitaan selkeästä poliittisesta tuenilmaisusta operaatiolle ennen sen alkamista.
Tällä hetkellä Afganistanissa työskentelee noin 140 suomalaista sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön tehtävissä.
