Kirkosta eronneita oli Kyrkans Tidning -lehden mukaan 74 000. Määrä on toiseksi suurin kautta aikojen. Vain vuonna 2004 kirkosta eronneiden määrä on ollut suurempi. Tuolloin sosialidemokraattien Aftonbladet-lehti julkaisi kuponkeja, joiden avulla kehotettiin jättämään kirkko. Reilut 79 000 noudatti kehotusta.
Kirkon jäsenkato oli kuitenkin suurempi kuin vain mainitut 74 000. Viime vuonna kuolleiden määrä oli nimittäin suurempi kuin kirkon jäsenyyteen kastettujen lasten määrä. Kun lapsia vielä vuonna 2012 kastettiin lähes 58 000, viime vuonna luku oli alle 55 000.
Kirkkohallituksen suunnittelupäällikkö Jonas Bromander selittää yhtäältä jäsenpakoa kirkollisvaaleilla.
– Vaalivuonna eroamiset keskittyvät elo-syyskuulle. Niin kävi myös vuonna 2009. Vaalitapahtuma konkretisoi jäsenyyden ja ne, jotka eivät koe kirkkoa tarpeelliseksi, mieluummin eroavat kirkosta kuin menevät äänestämään, hän sanoo.
Myös kirkon jäsenyyteen kastettujen lasten määrän hiipumiseen Bromanderilla toisaalta on käypä selitys.
– Syy on alati harvemmissa konfirmaatioissa. Vain harvat vanhemmat, jotka eivät ole käyneet ripillä, kastavat lapsensa, hän erittelee.
Kastettujen lasten määrän hupeneminen vaikuttaa myös pidemmällä tähtäimellä kirkon jäsenmäärään, koska seurakuntien jäsenet ovat koko ajan aiempaa vanhempia ja kuolleiden määrä suhteessa kastettujen määrään kasvaa.
Ruotsin kirkon jäsenmäärä laski kaikkiaan viime vuonna 1,4 prosentilla ja se on nyt vähän alle 66 prosenttia väestöstä.
