Ihmiset arvioivat, että heidän on varauduttava maksamaan terveyden ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse esimerkiksi vakuutuksen turvin tai muuten varautumalla.
Tärkeimpiä syitä sairauskuluvakuutuksen ottamiselle ovat nopea hoitoon pääsy ja vapaus valita sopivin hoitopaikka. Myös kuntapäättäjät, poliitikot ja terveydenhuollon ammattilaiset haluaisivat selvittää valinnanvapauden lisäämistä, ilmenee vakuutusyhtiö LähiTapiolan Veroilla ja varoilla -raportista.
Valtaosa kansalaisista uskoo julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden heikkenevän vuoteen 2030 mennessä.
Sairauskuluvakuutusten suosio onkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Finanssialan keskusliiton mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli yli miljoona sairauskuluvakuutusta, joista lähes puolet on lapsivakuutuksia. Nopeimmin kasvaa yritysten työntekijöilleen ottamien sairauskuluvakuutusten määrä.
Veroilla ja varoilla -tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti tärkein syy vakuutuksen ottamiselle on nopea hoitoon pääsy. Seuraavina tulevat mahdollisuus valita itselle sopivin hoitopaikka ja mahdollisuus saada kattavampaa hoitoa kuin ilman vakuutusta.
Raportin mukaan yli kolmannes suomalaisista ei koe, että julkiset terveyspalvelut takaavat riittävän turvan sairastumisen tai tapaturman varalle. Vain neljäsosa luottaa siihen, että julkiset palvelut turvaavat vanhuuspäivinä.
– Kansalaisten huoli palvelujen heikkenemisestä on ymmärrettävää ottaen huomioon, kuinka paljon viime aikoina on puhuttu sote-palvelujärjestelmän kestämättömyydestä ja uudistuksiin liittyvistä vaikeuksista. Jos julkinen terveydenhuolto toimisi kitkatta ja hoitoon pääsisi jonottamatta, ei esimerkiksi lasten sairauskuluvakuutuksille olisi niin suurta kysyntää kuin nyt on, sanoo tutkija Melina Mäntylä tutkimukset toteuttaneesta Aula Research Oy:sta.
Asiakasmaksujen nostamista pidetään mahdollisena
Sekä kansalaisista että alan sidosryhmistä tai päättäjistä noin 80 prosenttia uskoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset jatkavat kasvuaan, ja että asiakasmaksuja joudutaan tulevaisuudessa nostamaan.
Poliitikot, virkamiehet ja terveydenhuollon ammattilaiset pitävät sote-palvelujen rakenneuudistusta ylivoimaisesti suosituimpana tapana uudistaa järjestelmää.
Jopa 92 prosenttia kaikista vastaajista suhtautuu rakenneuudistukseen myönteisesti tai neutraalisti, eikä puolueiden välillä ole juurikaan eroja suhtautumisessa.
Melina Mäntylän mukaan hätkähdyttävä havainto on se, että sote-alan asiantuntijat ja päättäjät eivät näe tulevaisuutta juuri sen valoisampana kuin palvelujen käyttäjätkään.
– Rakenneuudistuksen suosio ei yllätä, mutta yllätyksenä voidaan pitää sitä, että toiseksi suosituimmaksi keinoksi nousee yksityisen rahoituksen osuuden kasvattaminen asiakasmaksuja korottamalla. Kolmanneksi suosituimpana keinona mainitaan julkisten palvelujen karsiminen rajaamalla palvelukokonaisuuksia julkisen tarjonnan ulkopuolelle, Mäntylä sanoo.
Jopa 64 prosenttia kuntien ja sairaanhoitopiirien virkamiehistä on sitä mieltä, että julkisten menojen kasvu on saatava taitettua, vaikka se tarkoittaisi sosiaaliturvan tason laskemista nykytasosta.
Valinnanvapauden lisäämiselle kannatusta
Kuntapäättäjille, poliitikoille ja terveydenhuollon ammattilaisille esiteltiin kyselyssä Ruotsin, Hollannin ja Britannian tapoja järjestää terveydenhuollon palvelujen tuotanto. Kussakin maassa yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on huomattavasti vahvempi rooli kuin Suomessa.
Ruotsin malli sai kaikissa vastaajaryhmissä enemmän kannatusta kuin Suomen nykymallilla jatkaminen, ja enemmistö vastaajista kannattaa mallin selvittämistä Suomessa.
Ruotsin perusterveydenhuollossa asiakkaan valinnanvapautta on lisätty niin, että asiakas valitsee haluamansa palveluntuottajan ennalta hyväksyttyjen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. Palvelut rahoitetaan pääosin julkisesti, vaikka niiden tuottamisesta vastaavat myös yksityiset toimijat.
LähiTapiola teetti tammi-helmikuussa laajat kyselytutkimukset, joissa kysyttiin kansalaisten sekä poliitikkojen, virkamiesten, terveydenhuollon yrityspäättäjien, lääkärien ja sairaanhoitajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta.
Kyselyissä kartoitettiin myös sitä, miten palvelujen rahoitus pitäisi tulevaisuudessa ratkaista. Kyselyihin vastasi 1 220 kansalaista ja 2 087 terveydenhuollon sidosryhmien edustajaa.
