Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd.) kyseenalaistaa korkeakoulusektorin nykyisen ns. duaalimallijaon ammattikorkeakouluihin ja tiedekorkeakouluihin, joilla on omat tutkinnot ja toisistaan poikkeavat tehtävät. Hänen mukaansa malli on periaatteessa hyväksyttävä, mutta myös kallis ja joissain tapauksissa resurssien käytön näkökulmasta epätarkoituksenmukainen.
”Erityisesti tekniikan sekä liiketalouden ja hallinnon koulutuksessa ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen välisestä hajuraosta kiinni pitäminen tuntuu keinotekoiselta”, Ahvenjärvi kirjoittaa blogissaan.
Ahvenjärven mielestä mallin pitää joustaa. Raja-aitojen madaltamiselle ja tiiviille yhteistyölle on hänen mukaansa olemassa hyvät perustelut.
”Ensinnäkin ammatti- ja tiedekorkeakoulujen välinen yhteistyö ja jopa yhdistyminen tuovat mahdollisuuden yhdistää henkilö- ja laiteresursseja niin koulutuksen kuin tutkimuksenkin alueella.”
Samalla paikkakunnalla toimivien koulutusorganisaatioiden yhdistäminen antaisi Ahvenjärven mukaan mahdollisuuden tehokkaampaan resurssien käyttöön, eli selviin kustannussäästöihin. Myös opiskelijan näkökulmasta sujuva siirtyminen ammattikorkeakoulusta tiedekorkeakouluun ja päinvastoin tulisi olla mahdollisimman sujuvaa.
”Koulutuslaitosten yhteistyöllä voidaan luoda sellaisia koulutuspolkuja, jotka tuottavat mielekkäitä ja resurssitehokkaita etenemisreittejä opiskelijoille”, Ahvenjärvi kirjoittaa.
Korkeakoulujen lähentymisestä olisi hänen mukaansa hyötyä myös alueen elinkeinoelämää tukevien tutkimus- ja kehityspalvelujen järkiperäistymiselle ja vahvistumiselle. Siiloutuminen, resurssien pirstoutuminen ja jopa laitosten välinen epäterve kilpailu jäisivät tällöin Ahvenjärven mukaan pois.
”Alueen yritysten kannalta on mielekkäämpää asioida yhden laitoksen kanssa ja tavoittaa yhdeltä luukulta kaikki paikkakunnalla tarjolla oleva tutkimus- kehittämis- ja koulutusosaaminen.”
