Auki olevat kysymykset sote-uudistukseen liittyen koskevat JHL:n mukaan muun muassa kuntien itsehallintoa, demokratiaa ja palvelujen rahoitusta, sekä henkilöstöön kohdistuvia muutoksia. Henkilöstön asemasta uudistuksissa ei ole vielä riittävästi tietoa ja sovittuja asioita on liian vähän.
Uudistus koskettaa yli 200 000:ta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää, joista suuri osa vaihtaa työnantajaa. Muodostuvista kuntayhtymistä tulee erittäin suuria työnantajaorganisaatioita, joiden palveluksessa on jopa kymmeniä tuhansia henkilöitä.
JHL:n mukaan henkilöstövaikutusten arviointia ei ehditty tehdä lain valmistelun yhteydessä ja lakiehdotuksen kirjaukset henkilöstön asemasta ovat tulkinnanvaraisia. Ei ole aivan selvää, ketkä ovat liikkeenluovutuksen piirissä ja ketkä eivät. Osa henkilöstöstä on nykykirjauksilla varmasti ulkona liikkeenluovutuksesta.
JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan luovuttaville ja vastaanottaville työnantajille onkin suuri haaste hoitaa siirtyminen tyylikkäästi.
– Kaikkien onnettominta olisi, jos kunnat ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät joutuvat kiistelemään siitä, mikä henkilöstö siirtyy ja mikä ei, kommentoi Eloranta.
– Pahimmassa tapauksessa kunnat joutuvat tekemään likaisen työn eli irtisanomaan sen väen jota kuntayhtymät eivät ota ja joka ei nauti lainsäädännön tarjoamaa liikkeenluovutuksen suojaa.
Jarkko Elorannan mukaan tällainen tilanne on kyettävä välttämään jo lainsäädäntötyössä. Lakiesityksessä ei ole mukana minkäänlaista henkilöstön muutosturvaa ja sellaista olisi syytä harkita ilmapiirin rauhoittamiseksi. Elorannan mielestä muutosturva takaisi sen, että henkilöstö on mukana tekemässä ja edistämässä muutosta.
– Sillä myös turvattaisiin lähipalveluja ja riittävä henkilöstömäärä uusissa tuottajaorganisaatioissa, Eloranta toteaa.
Hän huomauttaa myös, että kaikkia henkilöstöryhmiä on kohdeltava tasapuolisesti muutoksessa. Esimerkiksi laitoshuolto, ravintopalvelut, logistiikka, sairaalatekniikka, välinehuolto ja kunnossapito ovat hänen mukaansa keskeisiä toimintoja, jotta palvelut voidaan tuottaa tuloksellisesti ja potilaiden ja asiakkaiden tarpeet tyydyttää.
– Näiden henkilöstöryhmien työehtoja heikentämällä ei kaivattuja kustannus- ja tehokkuushyötyjä saada aikaan, pikemminkin päinvastoin, Eloranta toteaa.
– Olisi epäviisasta sivuuttaa tukipalveluja tuottavat henkilöstöryhmät. Niistä löytyy kykyä, taitoa ja potentiaalia tukea onnistunutta ja tuloksellista palvelua.
