Politico-lehden mukaan Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) varoitti Yhdysvaltoja vertaamasta Ukrainalle myönnettäviä turvatakuita Naton viidenteen artiklaan. Keskustelusta on kerrottu Yhdysvaltojen ulkoministeriölle luottamuksellisella diplomaattisähkeellä, joka on päivätty 20. tammikuuta.
Washingtoniin lähetetyn sähkeen mukaan Valtonen keskusteli asiasta 19. tammikuuta Yhdysvaltain edustajien Jack Bergmanin (republikaani Michiganista) ja Sarah Elfrethin (demokraatti Marylandista) kanssa, jotka molemmat ovat edustajainhuoneen asevoimien komitean jäseniä. Komitean jäseniä kävi Suomessa tammikuussa. Elfrethin oman Instagram-julkaisun mukaan edustajat kävivät matkallaan esimerkiksi tutustumassa itärajan aitaan.
Politico kertoo, että Valtosen pyynnön taustalla on huoli siitä, että kyseisen termin käyttäminen voisi heikentää Naton puolustusperiaatetta. Artikla 5 on Naton peruspilari: hyökkäys yhtä liittolaismaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Valtonen alleviivasi, että Venäjä on ”pitkäaikainen strateginen uhka”, ja varoitti liian heikosta rauhansopimuksesta Ukrainalle. Naton viidennestä artiklasta puhuminen piti Valtosen mukaan sisällään kuitenkin riskin, että Ukrainalle suunnitellut kahdenväliset lupaukset ja Naton sitoumukset voisivat sekoittua. Diplomaattisähkeen mukaan Naton ja Ukrainan turvatakuiden välillä tulisi Valtosen mukaan olla selkeä ”palomuuri”.
Elina Valtosen kommentti on ymmärrettävä. Jos Vladimir Putinin hallinto saisi mahdollisuuden implikoida että Nato olisi laajentunut Ukrainaan, se käyttäisi mahdollisuutta taatusti hyväkseen.
Yllättävämpää sisältöä tarjosi edellinen kerta, kun ulkoministeri Valtosen luottamuksellisia keskusteluja amerikkalaisten kanssa vuoti julki vain viikkoa aiemmin.
Tammikuun lopussa Politico kertoi, että Yhdysvaltojen ulkoministeriön sisäisten sähkeiden mukaan Valtonen oli kertonut amerikkalaisille että kahden sotilaan lähettäminen Grönlantiin oli ”väärinkäsitys” ja ollut erityisen huolissaan Donald Trumpin uhkauksista asettaa EU-maille tulleja jos Grönlannin hankinta-aikeet eivät saisi tukea.
— Ei tehdä tästä avioeroa, ei ainakaan sotkuista sellaista, Politico väitti Valtosen sanoneen.
Grönlanti- ja avioeropuheiden ajankohtaa Politico ei kerro, mutta Valtosen tullihuoli on esiintynyt diplomaattisähkeessä 20. tammikuuta. Kyseessä saattaa siis olla sama jopa sähke, jota Politico lainasi kertoessaan viidennestä artiklasta varoittamisesta.
Tietovuoto diplomaattisähkeistä on tapahtunut julkisesti pääteltävissä olevien seikkojen perusteella todennäköisemmin Yhdysvaltojen ulkoministeriöstä kuin Yhdysvaltojen Suomen-suurlähetystöstä. Tämän puolesta puhuu se, että Grönlantia käsitelleessä uutisessa lainattiin myös luottamuksellisia diplomaattisähkeitä, jotka oli kirjoitettu Yhdysvaltojen suurlähetystöstä Kiinan Pekingissä.
Mainittakoon, että EU-maiden tyrmistys ja torjunta Trumpin Grönlanti-haaveille oli Kiinalle hyvin mieluisaa seurattavaa.
Kiinnostavinta on kuitenkin diplomaattisähkeiden vuotamisen motiivi. Elleivät asiakirjat ole päätyneet Politico haltuun vaikkapa hakkeroinnin takia, ei Yhdysvaltojen ulkoministeriön työntekijä lähetystössä tai Yhdysvalloissa anna medialle luottamuksellista tietoa, ellei hänellä ole toiminnalleen jotain syytä. Raha ei ole motiivien kärkipäässä, sillä tavallisesti vakavasti otettavat viestimet Yhdysvalloissa sen kummemmin Suomessakaan eivät maksa lähteilleen saamistaan tiedoista. Sekkivihkojournalismiksi kutsuttua vinkeistä maksamista harjoittavat lähinnä julkkisjuorulehdet, joihin Politico ei lukeudu.
Vuodon motiivit eivät välttämättä liity Suomeen, vaikka Suomesta katsottuna olisi helppoa ajatella niin. Ensinnä molemmat julki tulleet seikat liittyvät suoraan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan, ja ovat Suomen linjan kannalta hiukan ristiriitaisia. Ensimmäinen voi vaikuttaa Trumpin varomiselta. Jälkimmäinen, jossa ohjeistetaan Natoon ja Ukrainaan liittyvässä retoriikassa taas ei ollenkaan.
Yhdysvaltojen perspektiivistä voi olla niin, että kun diplomaattinen kitka tulee julkiseksi, se antaa kongressille, hallinnon sisäisille toimijoille ja liittolaismyönteiselle yleisölle todistepohjaa ja vipuvartta edellyttää linjan täsmentämistä, liittolaisvelvoitteiden korostamista tai Grönlannin kysymyksessä retoriikan hillitsemistä.
Politico perustettiin vuonna 2007, ja sinne on siirtynyt toimituksen johtoa muun muassa Washington Postista. Vuoteen 2021 mennessä se oli kasvanut niin menestyksekkääksi politiikkaan erikoistuneeksi mediaksi, että saksalainen kustannusjätti Axel Springer osti toiminnan miljardin euron kauppahintaan. Julkaisuna se on sitoutumaton, mutta medioiden poliittisia painotuksia arvioivien sivustojen mukaan himpun verran enemmän vasemmalla kuin oikealla. Yksittäisten uutisten taustoista ja motiiveista ei historian ja nettimittarien perusteella päätellä mitään, mutta lähteen voisi arvuutella kunnioittavan toimituksen työtä enemmän kuin Trumpin ulkopolitiikkaa.