Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.
– Kuntien kulut kasvoivat vuonna 2025 lähes pelkästään työttömyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi. Muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi opetuksessa sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa, kulutaso pysyi ennallaan. Näyttäisikin siltä, että kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla, kiteyttää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntien ja kuntayhtymien nettotoimintakulut eli toimintakate heikkeni viime vuonna 7,8 prosenttia eli noin miljardi euroa.
– Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön. TE-uudistus lisäsi kuntien kuluja noin miljardilla eurolla. Tästä summasta kunnat joutuivat rahoittamaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa, Karhunen kertoo.
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 740 miljoonaa euroa vuonna 2025. Viime vuonna reilut kolmasosa Manner-Suomen kunnista oli alijäämäisiä tilikauden tuloksella mitattuna. Tulokseltaan alijäämäisissä kunnissa asui noin 44 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Kertaerät kuitenkin paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi, koska kunnat myivät omaisuuttaan reilulla miljardilla eurolla. Esimerkiksi energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti 360 miljoonaan euroon. Helsingissä tulos oli 147 miljoonaa euroa ja Espoossa 107 miljoonaa euroa. Ilman näitä kaupunkeja kuntien tilikauden tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon.
Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla (-81 miljoonaa euroa), Tampereella (-33 miljoonaa euroa) ja Oulussa (-20 miljoonaa euroa).
– Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
– Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa, hän jatkaa.
Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.
– Voimakkaasti heikentyneestä työllisyystilanteesta ja vaatimattomasta verotulokehityksestä huolimatta kunnat selvisivät viime vuodesta vielä kohtuullisen hyvin arvosanoin. Onnistuneet sopeutustoimet sekä investointien jarruttaminen edesauttoivat tässä. Mutta tarvitsemme vielä tänä keväänä myös maan hallitukselta uusia päätöksiä, jotka edistävät työllisyyttä ja hillitsevät kuntien työttömyydestä johtuvia rahoitusvastuita, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Vuosikatteella mitattuna kuntien väliset erot tasoittuivat edelleen vuonna 2025. Suurimpien kaupunkien talous heikkeni eniten, ja niiden vuosikatteet olivat enää vain lievästi muita vahvemmat.
Verorahoitus ei riittänyt kattamaan kaikkia investointeja, sillä kunnat pitivät investointitasonsa korkealla tasolla myös vuonna 2025. Osa investoinneista jouduttiin kattamaan siis lainalla. Investoinnit keskittyvät suuriin kaupunkeihin, minkä seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta syveni niissä reippaalle miinukselle.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että kunnat ja kuntayhtymät ottivat lisää velkaa ja niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 21 miljardiin euroon.
– Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien lainakanta kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2025, mutta suhteessa verotettaviin tuloihin velka ei kasvanut. Matalasuhdanteen pitkittyminen ja veropohjan heikkous on syytä noteerata myös investointeja tekevissä kunnissa ja kaupungeissa.
