Puolan bruttokansantuotteen katsotaan asettuneen viime vuonna jopa 900 miljardiin euroon, Wall Street Journalin mukaan yli biljoonaan dollariin – tarkalleen 871 miljardiin euroon. Maan talouden vuosikymmeniä jatkunut kasvu on jotain aivan muuta kuin sitä paljon suurempien Euroopan valtioiden.
Tammikuun 30. 2026 Puolan tilastokeskuksen julkaiseman datan perusteella Puola nousisi Sveitsin – joka ei ole vielä julkistanut viime vuoden virallisia talouslukujaan – ohi maailman 20 suurimman talouden joukkoon vuonna 2025. Seuraavana Puolan yläpuolella olisi Saudi-Arabia vajaan 1,3 biljoonan dollarin bruttokansantuotteellaan.
Noin 35 vuotta sitten keskivertopuolalaisen ostovoima oli samaa luokkaa jamaikalaisen kanssa; nyt se on korkeampi kuin japanilaisella. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, kun se vuonna 2024 kasvoi tasan kolme prosenttia. 1990-luvun alkupuolelta saakka keskikasvu on ollut karkeasti neljän prosentin luokkaa vuodessa, mikä tekee Puolasta yhden Euroopan nopeimmin kasvavista talouksista.
Tätä kasvua ovat vauhdittaneet vahva yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kansalaisten tulot ovat kasvaneet tasaisesti vakaiden työmarkkinoiden turvin. Samaan aikaan hallituksen rahankäyttö – osittain EU:n tukemana – on auttanut modernisoimaan Puolan teollisuutta ja laajentamaan sen kasvavasti digitalisoituvaa palvelusektoria.
Lähellä Ukrainan sodan etulinjaa Puola on ollut myös Euroopan puolustuksen kasvattamisen moottorina. Se käyttää suuremman osan bruttokansantuotteestaan puolustukseen kuin yksikään EU:n jäsenmaa ja sillä on EU:n suurimmat palveluksessa olevat puolustusvoimat.
Mutta nyt Puolan on sopeuduttava elämään suurten joukossa. Tulevina vuosina sen talouden täytyy kilpailla korkeampien työvoimakustannusten, investointien pienempien tuottojen ja vähäisemmän EU-tuen maailmassa. Myös Puolan julkinen velka on kasvussa ja sen julkisen talouden 6,8 prosentin vuonna 2025 oli merkittävästi suurempi kuin EU:n asettama kolmen prosentin raja.
OECD:n mukaan Puolan hallituksen pitää alkaa hillitä menoja ja nostaa veroja helpottaakseen maan velkataakkaa. Niillä toimilla talous todennäköisesti pysyy OECD:n mukaan kasvureitillä. Euroopan komissio odottaa Puolan budjettivajeen pienenevän 6,3 prosenttiin vuonna 2026.
Väestön ikääntyminen ja aivovuoto ulkomaille ovat talouden jatkokehityksen jarruina. Yli 1,5 miljoonaa Ukrainan pakolaista ovat auttaneet paikkaamaan työvoimapulaa, mutta tämä tuki voi hiipua sodan päätyttyä.
Puola on jo kutsuttu vieraaksi seuraavaan G20-maiden kokoukseen joulukuussa. Siihen pääsy antaisi Puolalle voimakkaamman äänen kansainvälisillä areenoilla. Se olisi voitto myös EU:lle osoittaen vapaiden markkinoiden, liberaalien järjestelmien ja vahvojen, sääntöpohjaisten instituutioiden arvon.
