Ei Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan koostama läpileikkaus Gaius Julius Caesarista (heinäkuu 100 eaa -15.3.44 eaa) ansiotta voittanut Kanava-lehden tietokirjapalkintoa. Teos on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisselonteko Rooman diktaattorista – ylistetystä ja aikalaistensa osin inhoamastakin tyrannista. Häneen päättyy antiikin Rooman tasavallan historia, ja hänestä alkaa rajattoman keisarivallan aika.
Caesariin tutustuminen selittää, miksi tämä on kiinnostanut monin tavoin jo kahden vuosituhannen ajan. Hän oli tuotantonsa ansiosta aikansa latinan kielen pelastaja. Sotasankaruus ja rakkaussuhde Egyptin hallitsijattareen Kleopatraan ovat ruokkineet taiteen eri aloja. Vastustajiensa salaliitto ja Caesarin murha inspiroivat loputtomaan haluun kertoa hänestä yhä uudelleen.
Kuusitoista eri tutkijaa ruotii Caesarin aikaa ja aikaa hänen jälkeensä. He ovat alistaneet tekstinsä palvelemaan sekä asiaan vihkiytymätöntä lukijaa että vaativaa antiikista kiinnostunutta. Kirja koostuu pitkistä eri teemoihin keskittyvistä luvuista ja sanakirjamaisista tietoiskuista. Se ei hienostele vaikeaselkoisuudella, eikä häivytä tekstiä epäselviin tieteellisiin sanakäänteisiin,
Menestymisen ajattomat peruspilarit: suku, sankaruus, liitot ja ahneus
Rooman aikaisen maailman järki lepäsi käsittämättömän jumaluskon vallan alla. Aina jopa jumalatar Venuksen perillisenä hänellä oli uraputki apunaan. Caesarista tuli sukunsa pää jo 15-vuotiaana, mikä avasi oivallisen avioliiton kautta tien kohti arvostettuja opintoja. Oppiaineet ja opettajat edustivat sen ajan parasta, mutta valta alkoi häämöttää vasta, kun hän siirtyi sodanjohdon tehtäviin valtakunnan itäisiin osiin.
Henkitieteet saivat väistyä sotilastaitojen tieltä. Se johti puolestaan poliittiseen toimeliaisuuteen. Taisteluissa ja vallanpidossa Caesar saavutti mainetta, kansan suosiota, jota diktaattorit ovat usein pönkittäneet turvanaan peruste: ”kansan valitsema”. Viimeksi mainitun liehittelyn avulla vielä tänäänkin tyrannit selviävät näennäisvaalien avulla valtaan ja yksinvaltaan. Tämän päivän maailmanpolitiikka tarjoaa lukuisan joukon esimerkkejä em. kansan valitsemista.
Rooman historia – ennen ja jälkeen keisarien aikaa – tarjoaa lukemattomia henkilöhahmoja ja tapahtumaketjuja varoittaviksi esimerkeiksi. Samalla Caesarin tarina on todiste rikkaasta inspiraation lähteestä kenelle tahansa luovaa työtä tekevälle. Kirja suorastaan repeää usealle eri taholle kuvatessaan, mihin kaikkeen Caesarin hahmo on kautta aikojen ujuttautunut.
Shakespeare, oopperat, Asterix…
Antiikki – sekä Rooman että Kreikan – tarjosi William Shakespearelle erinomaisia aiheita hänen näytelmiinsä. Kirjan tekijät sivistävät lukijaansa toden ja tarun sepitteellisissä näytelmissä. Hämmästyttävän hyvin Shakespeare ammensi ideoita näytelmiensä henkilöiksi ja tapahtumakuluiksi, vaikka jälkipolville Caesarin omia tekstejä ei ole laajalti säästynyt.
Mainio lähde monelle varmasti ollut kreikkalaisen – Rooman kansalaisen – kirjailijan ja historioitsijan Plutarkhoksen (n. 46 jaa – n. 120 jaa) laatima ”Kuuluisten miesten elämäkertoja”. Yhdentoista merkkihenkilön kautta se esittelee hallitsijoita ja tarjoaa aineksia näytelmiin, sävellyksiin, elokuviin, sarjakuviinkin.
Caesar tuodaan meidänkin ajallemme. Hänen vaikutuksensa on ollut inspiraation aihe Benito Mussolinille, Adolf Hitlerille, jopa Valkoisen talon tämän hetken kultaisessa koristelussa henkii entisaikojen keisarillisuus. Kirja saa suorastaan hykerryttäviä piirteitä, kun ranskalaisbelgialaisen Asterix-sarjakuvan tarinoita verrataan Caesarin ajan historiaan. Tuntuu kuin sarjakuvista muovautuisi antiikin historian lähdeteoksia.
Turhamaisuus, naiset
Taisi Caesar tuijottaa sen aikaisia peilejään, sillä hän kantoi ilmeisesti huolta omasta ulkonäöstään. Tukan puute ei liene tuolloin ollut muodissa, koska harvenevia hiuksiaan hän kampasi mieluusti otsalle, ja laakeriseppele toimi hyvin paljastuvan päälaen peitteenä. Silti omalaatuista on, että Caesar poisti ihokarvojaan muualta, mitä oudoksuttiin.
Hallitsija oli herkkä yleisille mielipiteille, pilkantekijät ja juoruilu pakottivat ottamaan huomioon kansan käsityksiä. Monesti suosio saavutettiin valtaisilla sirkushuveilla. Uutinen lukijalle on, etteivät Colosseumin gladiaattoritaistot olleet kokoluokassaan mitään verrattuna valtaisille meritaisteluita kuvaaville spektaakkeleille. Suurimman altaan rakennutti seuraaja, Augustus. Tekojärvellä oli pituutta yli 500 metriä. Orjat, sotavangit ja kuolemaan tuomitut taistelivat kolmikerroksisissa 170 soutajan paateissa. Kansa oli haltioissaan.
Vaaratekijänä ja maineen levittäjänä toimi diktaattorin yksityiselämä, avioliitot ja puolisalaiset rakkaussuhteet. Egyptin hallitsijatar Kleopatra VII osasi hyödyntää Caesaria ja tämän tultua murhatuksi myös seuraajaa Marcus Antoniusta, jonka kanssa avioitui. Myrkytettiin, kuoli ja haudattiin. Eli valtaisan mielenkiintoinen henkilöhahmo mihin tahansa viihteellisenkin käyttöön.
Maria Jokela & Joonas Vanhala (toimittaneet): Gaius Julius Caesar. Rooman diktaattorin monet kasvot. Gaudeamus 2025.
