Verkossa liikkuu yhä enemmän huijauksia, joissa pankkien, viranomaisten ja verkkokauppojen nimissä pyritään kalastelemaan henkilökohtaisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tietoja.
Rikolliset käyttävät hyväkseen luotettujen tahojen nimeä ja pyrkivät luomaan kiireen tai paniikin tunteen, jotta uhri tekisi hätäisiä päätöksiä.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakovin mukaan huijausten estämiseen tarvitaan kaikkien apua.
– Viranomaiset, pankit, teleoperaattorit, internet-palveluntarjoajat, yritykset, oppilaitokset, media ja lisäksi kaikki kansalaiset itse ovat avainasemassa estämässä huijauksia ja levittämässä tietoa ja ymmärrystä siitä, ettei meitä huijattaisi, Tretjakov toteaa tiedotteessa.
Poliisin rikosilmoitustilastojen mukaan tietoverkkoavusteisten petosten uhrit ovat tänä vuonna menettäneet lokakuun loppuun mennessä noin 73,9 miljoonaa euroa. Osa poliisille ilmoitetuista menetetyistä varoista onnistutaan palauttamaan pankkien monitoroinnin ja viranomaisyhteistyön avulla.
– Kun tilannetta tarkastelee kansainvälisestä näkökulmasta, tämä suomalainen tapa tehdä yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin kesken petostorjunnassa on poikkeuksellisen onnistunutta, Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Juha Springare sanoo.
Digi- ja väestötietoviraston uusin Digiturvabarometri kertoo, että suomalaiset luottavat edelleen viranomaisiin, mutta huoli digihuijauksista ja kyberuhista kasvaa. Luottamus digitaaliseen yhteiskuntaan on heikentynyt tasaisesti vuosien 2022–2025 aikana.
Tutkimuksen mukaan 48 prosenttia ihmisistä ei käytä eri salasanaa jokaisessa palvelussa eikä 36 prosenttia tiedä miten toimia, jos epäilee joutuneensa verkkohuijauksen kohteeksi.
Tietoturvataidot ovat yhtä välttämättömiä kuin turvavyön käyttö liikenteessä, Traficom muistuttaa. Hyvä salalause on pitkä ja yksilöllinen, ja monivaiheinen tunnistautuminen tuo lisäsuojaa. Laitteiden säännöllinen päivittäminen estää haavoittuvuuksien hyödyntämistä.
Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa ohjeita ja neuvoja, ja rikoksen uhrin tulee aina tehdä rikosilmoitus poliisille.
– Jokainen voi oppia suojaamaan itseään verkossa, ja pienetkin valinnat voivat laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyse ei ole niinkään teknisestä osaamisesta vaan arjen valinnoista: pysähtymisestä, tarkistamisesta ja oman digijalanjäljen ymmärtämisestä, projektipäällikkö ja tutkija Marianne Lindroth Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintäministeriön Cyber Citizen -hankkeesta sanoo.
