Yhä harvempi käy siviilipalveluksen loppuun, vapautusten määrä nousi 21 prosenttia

Entistä useampi siviilipalvelukseen hakeutunut nuori saa vapautuksen terveydellisten syiden takia. Siviilipalveluskeskuksesta kerrotaan Verkkouutisille, että tämän vuoden aikana vapautettujen määrä on kasvanut 21 prosentilla edellisestä vuodesta.

Marraskuun alkupuoleen mennessä päätöksiä C-luokituksista pelkästään siviilipalveluksessa on tehty 842 kappaletta. Se on enemmän kuin koko viime vuoden aikana, jolloin C-luokkaan määrättiin 808 velvollista. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona [marraskuun alkupuoleen mennessä] vapautuspäätöksiä tehtiin 666. Vapautettujen määrässä on ollut kasvua etenkin tämän syksyn aikana.

Päätöksen siviilipalvelusvelvollisten palveluskelpoisuudesta tekee Siviilipalveluskeskus.

Keskuksen siviilipalvelusjohtajan Mikko Reijosen mukaan yksi selittävä tekijä on nuorten kasaantunut huonovointisuus. Asiassa keskeisessä asemassa on myös 2020-luvun koronapandemia ja siitä seuranneet kokoontumisrajoitukset.

Hän huomauttaa, että nyt palvelusiässä olevat nuoret olivat koronasulun [2020–2022] aikaan päättämässä peruskoulua tai aloittamassa jatko-opintoja, lukiota tai ammatillisia opintoja. Kokoontumisrajoituksilla ja koulujen etäopetuksella oli mittavia vaikutuksia nuorten koulunkäyntiin ja sosiaaliseen elämään.

– Koronasulun aikana 2020-luvun alussa monen nuoren sosiaaliset kontaktit katkesivat tai siirtyivät kokonaan verkkoon. Se on selvästi hankaloittanut myöhempääkin koulutukseen ja elämään kiinnittymistä, Mikko Reijonen kertoo VU:lle.

Siviilipalveluskeskuksessa on huomattu, että myös kesätyökokemusten puute näkyy heikentyneinä palveluspaikan hakutaitoina. Nuorilla ei enää myöskään ole samanlaisia taitoja tai halua etsiä oma-aloitteisesti palveluspaikkaa kuin aiemmin. Tämän taidon omaksuminen olisi erittäin tärkeää siviilipalveluksessa, sillä palveluspaikan järjestäminen on pitkälti velvollisen itsensä vastuulla.

– Siviilipalveluspaikan haku kysyy työnhakutaitoja, Reijonen muistuttaa.

Hänen mukaansa siviilipalvelusvelvollisilla on myös aiempaa korkeampi kynnys olla yhteydessä palveluspaikkoihin. Reijonen arvioi tämän johtuvan osittain siitä, että nykyään nuoret ovat tottuneet hoitamaan asiansa esimerkiksi sähköpostin ja viestipalveluiden kautta eikä soittamalla tai käymään henkilökohtaisesti paikan päällä sopimassa palveluspaikasta.

Palveluspaikkojen löytymisen vaikeus ei johdu pelkästään nuorten huonovointisuudesta. Reijonen huomauttaa, että monet kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt tarjoavat palveluspaikkoja huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.

– Palveluspaikkojen saaminen on vaikeutunut. Se on näkynyt nyt etenkin loppuvuoden aikana, Reijonen kertoo.

Kaikkien voimavarat eivät riitä siviilipalvelukseen

Jos asevelvollinen ei vakaumuksensa vuoksi halua suorittaa varusmiespalvelusta, hän voi ilmoittaa hakeutuvansa siviilipalvelukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki siviilipalvelukseen määrätyt todettaisiin palveluskelpoisiksi.

– Suuri osa siviilipalvelusvelvollisista on perusterveitä, mielialaltaan positiivisia sekä tulevaisuuteen vahvasti uskovia nuoria. Kuitenkin mukana on myös niitä, joiden voimavarat ovat jo palvelukseen astuttaessa merkittävästi vähentyneet syystä tai toisesta, Reijonen kertoo.

Hänen mukaansa syyt voivat olla hyvinkin moninaisia. Ne voivat johtua perheoloista, oppimisvaikeuksista, koulukiusaamisesta, auktoriteettiongelmista tai muista oman elämän äkillisistä kriiseistä.

Siviilipalveluksessa kelpoisuusluokitukset ovat samat kuin puolustusvoimilla. Niiden painotuksissa on kuitenkin eroja, sillä siviilipalveluksen suorittaminen poikkeaa sisällöltään varusmiespalveluksesta.

– Siviilipalveluksen puolella kelpoisuusvaatimuksissa pitää arvioida myös sitä, kykeneekö siviilipalvelusvelvollinen työskentelemään palveluspaikassa. Siviilipalvelus on myös enemmän yksilölaji kuin varusmiespalvelus, sillä suurimman osan siviilipalveluksesta velvollinen on palveluspaikkansa ainoa palveluksen suorittaja.

Ainoastaan siviilipalveluksen koulutusjakso on yhteinen. Se kestää neljä viikkoa ja pidetään Itä-Uudellamaalla Lapinjärvellä sijaitsevassa Siviilipalveluskeskuksessa.

Siviilipalveluskeskuksessa palveluskelpoisuutta pyritään arvioimaan myös hyvissä ajoin ennen palveluksen alkamista. Silloin esimerkiksi henkilön terveystietoja ja elämäntapaa tarkastelemalla voidaan arvioida, onko hän soveltuva palvelukseen.

– Sekään ei ole toivottava tilanne, että velvolliset aloittavat koulutusjakson, vaikka heillä olisi selvät vapautusperusteet olemassa. Ei ole mitään järkeä tuottaa velvollisia toiselta puolelta Suomea Lapinjärvelle vain kuulemaan, että heidän palveluksensa keskeytyy terveydellisten syiden takia.

Lykkäyksen saaminen johtaa usein vapautukseen

Siviilipalveluksesta terveydellisten syiden takia vapautettujen määrä on korkea. Vuonna 2024 C-luokkaan määrättiin 808 siviilipalvelusvelvollista ja E-luokituksen sai 211 velvollista.

E-luokka tarkoittaa palvelusta vapauttamista määräajaksi esimerkiksi tilapäisen sairauden tai vamman takia. Vapautus myönnetään 1–3 vuodeksi. Myös E-luokitusten määrät ovat olleet tänä vuonna selvässä kasvussa. Marraskuuhun 2025 mennessä E-luokitus on annettu 230 henkilölle. Kasvua edellisestä vuodesta on 17 prosenttia.

Siviilipalvelusjohtajan mukaan monen lykkäystä eli E-luokituksen saaneen kohdalla käy lopulta kuitenkin niin, että hän saa pysyvän vapautuksen eli C-luokituksen. Jos terveydentila ei ole kohentunut 25. ikävuoteen mennessä, hänelle määrätään C-luokitus.

– Jo pidemmän ajan trendi Suomessa on ollut, että palveluksen suorittavat vain palveluskelpoiset velvolliset ja muun muassa määräaikainen E-luokkavapautus johtaa usein pysyvään vapautukseen, sillä vain pieni osa E-luokan saaneista suorittaa palveluksen menestyksekkäästi loppuun, Reijonen huomauttaa.

Esimerkiksi Matti Lehesjoen väitöskirjatutkimuksen (Maanpuolustuskorkeakoulu, 2018) mukaan E-luokkalaisista vain 7,5 prosenttia suoritti lopulta koko palveluksen.

Samalla tämä tarkoittaa sitä, että vapautuksen eli C-papereiden lopullinen määrä on huomattavasti korkeampi kuin kutsunnoissa vapautettujen määrä. Verkkouutiset kertoi aiemmin, että viime vuoden kutsunnoissa C-luokituksen sai yhteensä 2 562 kutsunnanalaista.

Kutsuntojen jälkeen C-luokitus voidaan määrätä ennen varusmiespalveluksen aloittamista tai sen aikana. Jos henkilö hakeutuu siviilipalvelukseen ja saa myöhemmin C-luokituksen, Puolustusvoimien tilastoissa hänet luokitellaan edelleen siviilipalvelukseen siirretyksi. Tämä johtuu Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen erillisistä rekistereistä ja siitä, että Puolustusvoimat ei saa palveluskelpoisuustietoja siviilipalvelusvelvollisista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että C-luokituksen saaneista ei ole kattavaa yhtenäistä tilastoa. Asiasta saa kuitenkin suuntaa antavaa arviota, kun tiedot ase- ja siviilipalveluksesta vapautetuista lasketaan yhteen.

– Joka vuosi terveydellisistä syistä ase- ja siviilipalveluksesta vapautetaan noin 8 000 nuorta ja se on kyllä yhteiskunnallisesti ajatellen todella korkea luku, Reijonen kertoo.

Luvussa on huomioitu C-luokituksen lisäksi myös E-luokituksen saaneet.

Mistä syistä siviilipalveluksesta saa vapautuksen? Siviilipalveluskeskus ei ylläpidä vapautukseen johtaneista syistä yhtä tarkkoja tilastoja kuin Puolustusvoimat, joten tarkkoja tilastotietoja ei ole saatavilla.

Suuntaa antavia tietoja asiasta on silti olemassa. Kuten varusmiespalveluksenkin osalta, myös siviilipalveluksen puolella ylivoimaisesti yleisin syy ovat mielenterveyteen liittyvät asiat. Näistä käytetään nimeä F-diagnoosi.

– Jos yksittäisen diagnoosin nostaa esiin, niin masennusoireilu on yleinen syy saada vapautus.

Vuosittain noin tuhat varusmiespalveluksen aloittanutta vaihtaa siviilipalvelukseen

Reijonen haluaa kumota myös harhaluulon, jonka mukaan siviilipalvelukseen hakeutuvat sellaiset ihmiset, jotka eivät pärjäisi varusmiespalveluksessa. Hänen mukaansa asia ei ole näin mustavalkoinen.

– Yhtä lailla siviilipalveluksessa pitää olla pystyvä ja työkuntoinen työtehtäviin. Kuten vaikkapa hoitamaan päiväkodissa lapsia tai kuljettamaan ikäihmisiä sairaalassa.

Tilastojen valossa asia voi olla jopa päinvastainen. Jos henkilö aloittaa varusmiespalveluksessa, mutta päättääkin vaihtaa siviilipalvelukseen, hänellä on tilastojen valossa korkeampi todennäköisyys jättää koko palvelus kesken. Vuosittain varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen siirtyy noin tuhat velvollista. Siviilipalveluksen osalta määrä on merkittävä, sillä suoraan kutsunnoissa siviilipalvelukseen hakeutuu yleensä noin tuhat velvollista.

– Varusmiespalveluksen keskeyttäminen ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että myös siviilipalvelus keskeytyisi, Reijonen muistuttaa.

Hänen mukaansa taustalla voi olla, se että varusmiespalvelus aloitetaan hyvin uudenlaisessa elämäntilanteessa. Nuori on lähtenyt pois tutuista ympyröistä ja elää käskytyksen alla osana suurempaa joukkoa. Tilastojen valossa suurin osa varusmiespalveluksen keskeytyksistä tapahtuukin ensimmäisten viikkojen aikana. Siinä ajassa varusmiespalveluksen aloittanut voi kokea, että palvelus ei ole hänelle sopiva.

– Siviilipalvelukseen voidaan vaihtaa sillä asenteella, että ”kunhan pääsee äkkiä armeijasta pois”. Kun siviilipalvelus alkaa, se ei tunnukaan niin auvoiselta ja vaatii velvolliselta paljon oma-aloitteisuutta. Joillekin muutos voi tuottaa pettymyksen varsinkin silloin, jos se johtaa palveluksen keskeyttämiseen.

Joskus siviilipalveluksessa vastaan tulee myös tilanteita, joissa palvelukseen määrätylle olisi pitänyt määrätä vapautus jo kutsunnoissa tai varusmiespalveluksessa.

– Silloin tavallaan tulee kaksinkertainen tilanne ja vapautusta on ikään kuin lykätty, vaikka vapautusperusteet olisivat olleet olemassa jo aiemminkin. Joskus saatetaan ajatella, että vaikka ei pärjäisi armeijassa, voisi selvitä siviilipalveluksessa. Asia ei välttämättä kuitenkaan ole niin, Reijonen huomauttaa.

Toisinaan törmää väitteisiin, että siviilipalvelukseen hakeutuvat myös ne, jotka eivät ole motivoituneita edes suorittamaan palvelusta. Reijosen mukaan joukossa voi olla myös heitä, mutta pelkkä motivaation puute itsessään ei ole peruste saada vapautusta palveluksesta.

– Usein motivaatio-ongelmien taustalta voi kuitenkin paljastua asioita, joiden takia vapautus on mahdollista saada. Siihen vaaditaan kuitenkin aina lääkärin lausunto ja diagnoosi. Kukaan ei saa vapautusta oman ilmoituksen perusteella, Reijonen muistuttaa.

Armeijasta voi vaihtaa siviilipalvelukseen, mutta siviilipalveluksesta ei armeijaan

Suomessa asevelvollisuus suoritetaan ensisijaisesti asepalveluksena eli varusmiespalveluksena. Ylivoimaisesti suurin osa kutsunnanalaisesta ikäluokasta käykin edelleen varusmiespalveluksen. Vakaumuksellisista syistä asevelvollinen voi ilmoittaa hakevansa siviilipalvelukseen. Vakaumuksen syytä ei tarkemmin tarvitse ilmoittaa.

Vaihtoehtoja miettiessä on hyvä huomioida, että varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen välillä palvelusmuotoa ei saa vaihtaa miten tahansa toiseen. Varusmiespalveluksen aloittanut saa omalla ilmoituksella siirtyä siviilipalvelukseen. Myös siviilipalvelukseen määrätty saa vaihtaa varusmiespalvelukseen sillä ehdolla, että hänen siviilipalveluksensa ei ole alkanut.

Jos takana on yksikin palveluspäivä, hän ei enää voi vaihtaa varusmiespalvelukseen.

– Siinä on katsottu, että henkilö on tehnyt vakaumuksellisen valinnan ja haluaa suorittaa siviilipalveluksen. Se ei myöskään olisi järkevää, jos henkilö voisi vaihtaa palvelusmuotoa monta kertaa, sillä silloin palvelusvelvollisuus voisi venyä kohtuuttomasti, Reijonen sanoo.

Vapautetuilla on kohonnut syrjäytymisriski

Siitä ei ole olemassa kattavaa seurantaa, mitä C-luokituksen saaneille tapahtuu myöhemmässä elämässä. Vuonna 2024 Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa kuitenkin huomattiin, että siviilipalveluksesta terveydellisistä syistä vapautetuilla oli korkeampi riski syrjäytyä kuin palveluksen suorittaneilla. C-luokituksen saaneiden keskuudessa oli esimerkiksi yleisempää, että heillä ei 28-vuotiaana ollut työtä eikä opiskelupaikkaa.

Asiasta ei kannata silti tehdä liian suuria johtopäätöksiä. C-luokituksen saaminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilöstä tulisi syrjäytynyt. Arkisessa elämässä C-luokituksen saamisella ei välttämättä ole minkäänlaista merkitystä, sillä asiasta ei lähtökohtaisesti saa kysyä edes työhaastattelussa.

– Toki suuri osa palveluksesta vapautetuista henkilöistä selviää elämässään aivan hyvin, mutta väittäisin, että tässä ryhmässä, jotka eivät varusmies- tai siviilipalvelusta suorita, on se ydin, jolla on suurin syrjäytymisriski, Reijonen toteaa.

Taustalla on usein ongelmia, jotka voivat haitata henkilön sopeutumista yhteiskuntaan. Niitä voivat olla esimerkiksi lapsena koettu turvattomuus, perheväkivalta tai koulukiusatuksi joutuminen.

LUE MYÖS:
Onko sinulla C-paperit armeijasta? Näin sinulle kävisi sodan syttyessä