Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen ennustavat välittäjien tekemien vanhojen asuntojen kaupan kasvavan Suomessa ensi vuonna 5–8 prosenttia ja vanhojen osakehuoneistojen hintojen nousevan keskimäärin kolme prosenttia tähän vuoteen verrattuna.
Asuntokaupan voimakkaampi piristyminen edellyttää kuluttajien luottamuksen vahvistumista, työllisyyden paranemista ja talouden näkymien kirkastumista.
Jukka Rantasen mukaan asuntokauppa kasvaa Suomessa tarveperusteisesti maltilliseen tahtiin kuukausi kuukaudelta. Syyskuussa kauppoja tehtiin 13,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
– Kumulatiivisesti kasvua on ollut tänä vuonna 13,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Asuntojen hinnat ovat sen sijaan laskeneet joka kuukausi huhtikuuta lukuun ottamatta, Jukka Rantanen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että vanhojen asuntojen kauppa kasvaa tänä vuonna lähes 15 prosenttia eli enemmän kuin mitä viime syksyn ennusteessa arvioitiin. Kasvua ennakoitiin silloin 8–10 prosenttia tälle vuodelle.
Ennustaminen on poikkeuksellisen haastavaa kiihtyvään tahtiin muuttuvassa maailmassa, jossa uutisvirtaa hallitsevat turvallisuuteen, talouteen ja työllisyyteen liittyvät isot huolenaiheet.
– Negatiiviset uutiset jäävät mieleen ja pitävät kuluttajien luottamuksen matalalla, vaikka taloudessa on tapahtunut paljon hyvääkin. Korot ovat asettuneet maltilliselle tasolle, inflaatio rauhoittunut ja kuluttajien ostovoima vahvistunut, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo.
Kun kuluttajien luottamus lähtee vahvistumaan, asuntokaupan ja asuntojen hintojen myönteinen kehitys voi kiihtyä nopeasti.
– Yritysten luottamus on jo selvästi vahvistunut, ja teollisuuden kasvaneet tilausmäärät ennakoivat työllisyyden paranemista. Taloudessa on nyt monien huolien ohella myös monia myönteisiä merkkejä ilmassa, Mikkonen jatkaa.
Uudisasuntotuotanto on ollut käytännössä jäissä jo useamman vuoden, eikä rakentamisen odoteta vielä ensi vuonnakaan elpyvän merkittävästi. Lisäksi myynnissä olevat valmiit uudet asunnot ovat pääasiassa yksiöitä ja pieniä kaksioita, joihin ei juurikaan kohdistu kysyntää.
– Perhekokoisia asuntoja kysytään Suomessa eniten, mutta myynnissä olevissa uudiskohteissa ei niitä ole tarjolla. Ja vaikka markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla poikkeuksellisen paljon asuntoja, noin 65 000, suurin osa on ollut myynnissä pitkään eikä niille välttämättä löydy ostajia vielä ensi vuonnakaan. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta vaikuttaa kauppamäärien kehitykseen ensi vuonna, Rantanen sanoo.
Hän uskoo, että ensi vuonna myös sijoitusasuntojen kysyntä pysyy edelleen vähäisenä, sillä vapaita vuokra-asuntoja on poikkeuksellisen paljon tarjolla ja monet muut sijoitusinstrumentit tarjoavat tällä hetkellä parempaa tuottoa kuin asuntosijoittaminen. Ensi vuonna kysyntä kohdistuu pääosin omaan käyttöön tuleviin asuntoihin.
– Markkinoille tulevat uudet myyntikohteet, jotka vastaavat kysyntään kokonsa, hintansa ja sijaintinsa puolesta, käyvät hyvin kaupaksi. Asunnon oikea hinnoittelu heti myyntiin tulon yhteydessä on ratkaisevan tärkeää kohteen kiinnostavuuden ja kaupan toteutumisen kannalta, Rantanen painottaa.
Asuntojen kauppamäärät ja hinnat kehittyvät eri tahtiin eri puolilla Suomea. Kauppamäärät kasvavat eniten muuttovoittoisissa isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa.
Vetovoimaisilla alueilla myös asuntojen hinnat kehittyvät suotuisammin kuin muuttotappiopaikkakunnilla tai pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa.
