Verkkouutiset

Lisäisikö nollasopimusten kielto työtä ja työpaikkoja? ”Ei”.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin torstaina illalla kansalaisaloitetta nollatyösopimusten kieltämiseksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vasemmistoliiton Jari Myllykosken mielestä nollatyösopimus ”on nopea tapa kiertää esimerkiksi sairausajan palkanmaksu ynnä muuta, ja tämä nollasopimus asettaa tämän työntekijän erityisen hankalaan asemaan. Hän sitoutuu olemaan työnantajansa käytettävissä 40 tuntia, mutta hänelle ei kuitenkaan luvata työaikaa kuin se nolla”.

Kokoomuksen Arto Satonen totesi, että 38 prosenttia nollatuntisopimuksilla olevista on opiskelijoita ja kaksi kolmasosaa on varsin tyytyväisiä nykytilanteeseen.

– Jos sitten kysytään sitä, että jos nämä nollasopimukset kielletään, niin lisääkö se Suomessa tehtävän työn määrää, lisääkö se sitä, että yhä useampi suomalainen on töissä, niin vastaus molempiin on ei. Se on fakta sen suhteen, että on sellaisia aloja, joissa tämä työvoiman tarve on hyvin liikkuva ja vaikeasti ennustettava, Arto Satonen sanoi.

Satonen sanoi kyllä ymmärtävänsä, että pääasiallisen elinkeinonsa nollatuntisopimuksilla saavalla henkilöllä on aito ongelma.

– Sen takia minusta hyvä ratkaisu on se, mitä Kaupan Liitto on tehnyt, eli jos työnantaja ei pysty tarjoamaan täysiaikaista työtä, ei myöskään työntekijällä ole velvollisuutta ottaa sitä vastaan. Voi olla yhtenä päivänä Lidlin kassalla, yhtenä päivänä S:n kassalla, yhtenä päivänä Keskon kassalla ja sitä kautta saada elantonsa.

Vasemmistoliiton Li Andersson vastasi Satoselle, että on kyse työelämän pelisäännöistä, työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työelämän laadusta.

– Näiden nollatuntisopimusten keskeisin ongelma on se, että ne mahdollistavat työmarkkinalainsäädännön ja myöskin työmarkkinoiden pelisääntöjen kiertämisen tavalla, joka jättää monet työntekijät täysin vaille työsuhdeturvaa ongelmatilanteissa, Andersson sanoi.

Sdp:n Antti Lindtman sanoi odottaneensa yli 15 vuotta erästä puhelua ja odottavansa yhä.

– Tein työsopimuksen, jossa sanottiin, että työantaja sitten ottaa yhteyttä. Se oli rakennussiivousta, aika raskasta mutta palkitsevaa hommaa. Odotin, töiden piti alkaa, soittoa ei kuulunut. Odotin viikon, kaksi, kolme, neljä, ei kuulunut, hain toisen työn, Antti Lindtman kertoi.

– Esimerkki siitä, miten se on suurta tuhlausta paitsi työntekijän kannalta, myös toisten työnantajien kannalta ja ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta, jolta jäi kaikki se verotulo, esimerkiksi, saamatta sen yhden kuukauden ajalta. Tämä koskettaa 83 000 ihmistä tällä hetkellä.

Pakkolain kautta

Antti Rinne kertoi Sdp:n taannoisesta pätkätyöpamfletista, jossa oli Eetu-niminen kaveri.

– Hänellä on neljä työnantajaa nollatuntisopimuksilla, ja Eetu tienasi joulukuussa 2014 1 678 euroa ja tammikuussa samalta neljältä työnantajalta 67 euroa. Jokainen ymmärtää, että tämmöinen tilanne lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja estää yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamista, Antti Rinne sanoi.

Kokoomuksen Timo Heinonen huomautti, että ”Suomessa osa-aikatyötä tekevistä kolme neljästä tekee osa-aikatyötä tänäkin päivänä omasta tahdostaan eli he haluavat tällaista pienempää työtä — esimerkiksi opiskelijoita heistä on 40 prosenttia — ja ainoastaan joka neljäs haluaisi itselleen kokoaikatyötä”.

– Kysyisin työministeri (Jari) Lindströmiltä: tarvitaanko tähän laki, kun nyt on ollut puhe siitä, että ei mentäisi lakiteitse vaan etsittäisiin ratkaisuja? Kaupan alalla on keikkatyömalli, joka on tehty PAMin kanssa yhteistyössä, elikkä on tällaista hyvää paikallista sopimista työpaikalla työntekijöiden ja työnantajien kesken. Eikö tähän voisi löytää mallin, mikä olisi joustava ja ei tarvitsisi mennä niin sanotusti pakkolain kautta, Timo Heinonen sanoi.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) korosti haluavansa reilut pelisäännöt työelämään. Hänen mukaansa asiassa voi löytyä yhdessä hyvä ratkaisu, joka koetaan oikeudenmukaiseksi sekä työnantajien että työntekijöiden puolella.

– Koska se pointtihan tässä on se, että me tarvitsemme sitä työtä, emme me muuten tästä nouse, tästä suosta; meidän pitää mahdollistaa se, että ihmiset ottavat niitä lyhyitäkin työsuhteita vastaan. Se, miten se tuonne muotoillaan — on sitten oikeastaan tämän valiokunnan työ muotoilla se semmoiseen muotoon, että se kestää, Jari Lindström sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)