– Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä budjettiriihessä on lisätä toimia, joilla tuetaan yritysten mahdollisuuksia investoida tulevaisuuden kasvuun, innovaatioihin ja työpaikkoihin Suomessa. Hallituksen tulee huolehtia pitkän aikavälin talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta, muistuttavat Energia-, Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuus kannanotossaan.
Teollisuusjärjestöt toteavat, että heikko talouskehitys on ajanut hallituksen vaikeaan asemaan budjettiriihen alla.
– Julkisen talouden vahvistaminen vaatii ensisijaisesti kestävää talouskasvua ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista, huomauttavat energiateollisuus ja Suomen vientiteollisuuden kova ydin.
Niiden mukaan hallituksen tärkein tehtävä syksyn budjettiriihessä on jatkaa toimia luotettavan ja ennustettavan toimintaympäristön luomiseksi.
– Ympäristön, jossa yrityksillä on mahdollisuuksia sekä halua kasvaa ja investoida Suomessa. Se on kasvun paras tae, teollisuusjärjestöt muistuttavat tärkeimpänä viestinään.
Järjestöjen mukaan niiden jäsenyritysten toimintaa vaikeuttaa geopoliittisten haasteiden lisäksi valtioiden välinen, pysyväksi jäänyt tukikilpailu.
– Siten tiukan taloudenpidon nimissä esitetty lykkäys parlamentaarisesti sovitun TKI-panostusten nostamisen aikatauluun – sekä leikkaushalut tavoitetta tukeviin yritystukijärjestelmiin – uhkaavat heikentää monen suomalaisen yrityksen mahdollisuuksia menestyä globaaleilla markkinoilla. kannanotossa sanotaan.
– Erilaiset kannustimet ovat useimmiten investointeja tulevaisuuden kasvuun, innovaatioihin, työpaikkoihin ja vihreään siirtymään. Kilpailijamaissa yritystukikilpailu on arkipäivää. Suomen ei pidä omin toimin tehdä ratkaisuja, joissa suomalaisyritykset asetetaan selkeästi muita heikompaan kansainväliseen kilpailuasemaan, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta on olennaista myös se, että käytössä on hinnaltaan kilpailukykyistä ja puhdasta sähköä sekä edellytykset edetä sähköistymisessä.
”Kestävästi kasvava talous mahdollistaa hyvät julkiset palvelut”
Kemianteollisuuden yritykset arvioivat tuoreessa kyselyssä Suomen sijainnin olevan selvä heikkous suhteessa kilpailijamaihin.
– Siten kaikkien muiden vetovoimatekijöiden tulee olla kunnossa, jotta yritykset voivat valmistaa tuotteita ja työllistää Suomessa, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto toteaa.
– Viennistä elävän Suomen talous kääntyy kasvuun vain, jos teollisuuden toimintaympäristö pidetään kilpailukykyisenä ja houkuttelevana uusille investoinneille. Nyt olemme saaneet esimakua tempoilevasta teollisuuspolitiikasta, ja sellainen on yrityksille myrkkyä. Investointien suunnittelu ja toteuttaminen on vuosia kestävä urakka, hän sanoo.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle muistuttaa, että kestävän talouskasvun edellytykset rakentuvat uusille innovaatioille, investoinneille, osaamiselle ja jatkuvalle uudistumiselle.
– Suomen T&K-satsaukset ovat hyvin tutkimuspainotteisia, ja painopistettä tulisikin hieman siirtää innovaatioiden ja niiden kaupallistamisen suuntaan. Tarvitsemme kipeästi nopeaa kasvua ja sitä syntyy uusista vientituotteista, jotka menevät kaupaksi maailmanmarkkinoilla. Viennistä saatavilla verotuloilla voimme puolestaan mahdollistaa hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa, Helle sanoo.
Koko vientiteollisuus sekä Energiateollisuus vaativat keväällä, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset on nostettava poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen. Vaatimuksen allekirjoitti yli 200 yritystä, jotka vakuuttivat samalla olevansa valmiita uudistumaan ja rakentamaan tulevaisuuden ratkaisuja.
– Suomella on korkeaa teknologista osaamista, vahva prosessiteollisuus sekä puhtaan energian tuotannon merkittävää potentiaalia, jonka ansiosta meillä on aivan ainutlaatuiset edellytykset talouskasvuun. Myös suuntaviivat ja keinot teollisuuden uudistumiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille ovat jo olemassa, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Hänen mukaansa nyt puheissa on vaarallinen pyrkimys julkisen talouden tasapainottamiseen keinoilla, jotka kampittavat suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuuksia.
– Riihessä ei saa heikentää yritysten kilpailukyvyn ja talouskasvun edellytyksiä, toteaa Leskelä.
