Virkaanastujaispuheessaan 20. tammikuuta 2025 presidentti Donald Trump hahmotteli Yhdysvaltain avaruustutkimuksen uuden tavoitteen: astronauttien laskeutumisen Marsiin. Silloin näytti siltä, että ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAn rahoitusta lisättäisiin reippaasti tavoitteen saavuttamiseksi.
Mutta jo keväällä yhdysvaltalaismediassa alkoivat puheet NASAn edessä olevista merkittävistä rahoituksen ja henkilökunnan leikkauksista. Toukokuussa Valkoinen talo julkaisi budjettiesityksensä kommentit, jossa korostettiin Kiinan voittamisen merkitystä uudessa kilpailussa Kuuhun menemisestä. Samalla esitettiin rahoituksen leikkaamista lähes kaikesta NASAn toiminnasta, raskaimmin muiden planeettojen, Auringon, astrofysiikan ja Maan tutkimuksesta.
Kesäkuussa NASA julkaisi asiakirjan, jossa se selittää yksityiskohtaisesti, miten se rahoittaisi toimintansa Valkoisen talon ehdotuksen mukaisesti.
Trumpin hallinto suunnittelee peruuttavansa tai lopettavansa 41 NASAn avaruusprojektia, mukaan lukien yhteiset missiot Euroopan kanssa. Suurimmat leikkausten uhrit ovat Marsin maaperänäytteiden palautusohjelma ja miehitetty Gateway-kuuasema. ISS-avaruusaseman toiminnasta ja miehittämättömästä avaruustutkimuksesta leikataan myös reippaasti, mikä peruuttaa tai lopettaa muun muassa Landsat Next-, ExoMars-, DAVINCI-, VERITAS-, kuuryömijä Viper-, Mars Odyssey-, MAVEN-, JUNO- ja OSIRIS-REx-ohjelmat.
NASA yrittää pelastaa niin monta tärkeää ohjelmaansa kuin mahdollista, mutta koska leikkaukset vievät hallintoviraston rahoituksen vuoden 1961 tasolle, kipeitä päätöksiä on pakko tehdä. Kongressi tekee lopulliset päätökset NASAn projektien tulevaisuudesta ensi syksynä.
