Latvian kansallisen lentoyhtiön airBalticin hallintoneuvosto lähetti pääministeri Evika Silinalle sähköpostitse varoituksen, että yhtiö saattaa tarvita valtion tukea 50–100 miljoonaa euroa. Viesti päätyi kuitenkin pääministerin roskapostikansioon, josta se löytyi vasta noin kahden kuukauden päästä. Silina raportoi tapahtuneesta itse Delfi TV:n haastattelussa.
Silina puolusteli itseään sanomalla, että airBalticin johto vakuutti hänelle alkusyksystä, ettei yhtiö tarvitse tukea. Väitetysti hän kuuli avunpyynnöstä vasta joulukuussa avattuaan roskapostikansionsa. Kun häneltä kysyttiin, kirjoittiko lentoyhtiö näin tärkeästä asiasta todellakin vain yhden sähköpostin, hän ei antanut selvää vastausta.
Kesällä lentoyhtiön johto sen hallintoneuvoston puheenjohtaja Klavs Vasksin suulla väitti Silinalle, ettei valtion apua tarvita. Silina ei vastannut median kysymyksiin, valehteliko Vasks hänelle, mutta vihjasi, että Vasksin lähtö yhtiön johdosta ”kertoo jotain”.
Päätöksen Vasksin lähdöstä tekivät yhtiö ja liikenneministeriö yhdessä. Latvian talousministeri Viktors Valainis uskoo, että lentoyhtiön täytyy saavuttaa asiakkaidensa luottamus uudelleen ja että uusi johto auttaa siinä.
Silinan mukaan syyskuussa 2024 pidettiin liikenneministeriön aloitteesta hätäkokous, jossa keskusteltiin airBalticin osakeannista, mutta silloin ei puhuttu lisärahoitustarpeesta valtiolta. Tammikuun alussa 2025 Vasks kirjoitti artikkelin, jossa hän kuvasi airBalticin talousongelmia. Hänen mukaansa osakeanti ei tuonut yhtiölle tarvittavia lisävaroja, ja hän syytti Latvian ”poliittisen tilanteen” vaikeuttavan yhtiön kehittämistä täsmentämättä asiaa sen tarkemmin.
Tammikuun lopulla Lufthansa julkisti ostaneensa 10 prosentin osuuden airBalticista 14 miljoonalla eurolla. Yhtiöiden kumppanuuteen liittyy Lufthansan mahdollisuus vuokrata airBalticin koneita ja miehistöjä omaan käyttöönsä ja oman edustajan saaminen sen hallintoneuvostoon.
Koska airBaltic peruutti 4 670 lentoa ensi kesäkaudelle, sen on helppo täyttää vuokrausvelvoitteensa Lufthansalle. Yhtenä syynä peruutuksille ovat pidentyneet moottorihuollot. Muutokset vaikuttavat noin 67 000 matkustajaan, ja jotkut liput ensi kesän lennoille onkin jo myyty loppuun.
AirBalticin osuus maan bruttokansantuotteesta on yli kaksi ja puoli prosenttia.
