Vihreät näyttäisi oppositiossa ottaneen loikkia vasemmalle. Vihreiden ja kokoomuksen välinen nokittelu on ollut selvästi havaittavissa syksyn täysistunnoissa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) myöntää Nykypäivän haastattelussa suoraan, että välit kokoomuksen suuntaan ovat kiristyneet.
Voisiko vihreät mahtua kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen ensi vaalikaudella?
– On selvää, että tällä hetkellä kokoomus näyttäytyy meille ennen kaikkea talouskonservatiivisena, hyvin oikeistolaisena puolueena, vastaa Niinistö.
Sitten hän pakittaa hieman ja korostaa poliitikoille tuttuun tapaan, ettei mitään hallituskumppaneita – ”absoluuttisesti myöskään perussuomalaisia” – suljeta ennakolta pois.
Hän myöntää kuitenkin suoraan, että ”kokoomus on tällä hetkellä meistä kauempana kuin SDP”. Yhteistä näkemystä talouspolitiikasta löytyy SDP:n kanssa etenkin tuloerojen pitämisestä ”kohtuullisina” sekä siitä, ettei koulutuksesta ja pienituloisilta saisi tässä tilanteessa leikata.
– Tällä hetkellä kokoomus on paljon etäämpänä meistä kuin se on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana, Niinistö tylyttää.
Jos Niinistöltä kysytään, kokoomus on liikkunut. Eivät vihreät.
Onko vihreät porvaripuolue?
Kun Niinistön vastaus tulee, se on pitkä ja punnittu. Puoluejohtaja haluaa viestittää, että vihreät on ”vahvasti arvopohjainen” eikä mikään edunsaajapuolue. Puolue, joka tulee perinteisen vanhan maailman, porvari- ja työväenluokkajaon ulkopuolelta.
– Me ei olla kumpaakaan, meidän positio on uudenlainen, Niinistö näkee.
Seuraa pitkä lista arvoista, jotka yhdistävät vihreiden kannattajia lähtien solidaarisuudesta ja kestävästä kehityksestä yksilönvapauteen. Yhteiskuntaluokka ei ole heidän kannattajilleen puoluevalinnan peruste, mutta onko se vuonna 2015 enää muillekaan? Ja miten uskottavasti vihreät voi pysytellä ikään kuin perinteisen oikeisto–vasemmistoakselin ulkopuolella?
Verojenkiristyksiä, lisävelkaa
Vihreät julkisti vaihtoehtobudjettinsa lokakuussa. Puolue katsoo, että taloutta pitäisi sopeuttaa kahdessa vaalikaudessa ja esittää kiristyksiä suurituloisten verotukseen. Verrattuna pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjettiin vihreiden budjetti on 216 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä merkitsisi lisävelkaa.
Ylimmän tuloluokan solidaarisuusveroa puolue korottaisi yhdellä prosenttiyksiköllä ja pääomatuloveroon puolue loisi uuden portaan, jolloin 60 000 euron ylittyessä vero nousisi 35 prosenttiin. Nämä toisivat puolueen laskelmien mukaan lisätuloja 62 miljoonaan euroa.
Vihreät kiristäisi myös listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, mikä toisi lisätuloja 261 miljoonaa euroa.
Ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo suoraan, että vihreät asemoi itsensä tällä vaihtoehtobudjetillaan ”keskiviivan vasemmalle puolelle”.
– Jos SDP ja vihreät joutuisivat menemään samaan hallitukseen, niiden olisi helppo löytää sopu tämän ohjelman pohjalta, Lehto uskoo.
Hallituksen koulutusleikkaukset ovat tarjonneet oivan maalitaulun niin vihreille kuin muillekin oppositiopuolueille. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa koulutussäästöille on olemassa vaihtoehto: leikataan mieluummin ympäristölle haitallisista tuista.
Vihreiden mielestä vuodelle 2016 kohdistuvat 200 miljoonan euron koulutussäästöt olisi korvattavissa kahdesta kohteesta: ylikompensoivien kilometrikorvausten leikkaamisesta ja työmatkavähennyksen maltillisesta alentamisesta.
Ovatko koulutussäästöt näin korvattavissa?
– Tätä on vähän vaikea nielaista heti, Lehto puntaroi viitaten työttömien mahdollisuuksiin ja velvollisuuksiin ottaa töitä vastaan kauempaa.
Saman nostaa esiin myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, joka Lehdon lisäksi perehtyi Nykypäivän pyynnöstä vihreiden vaihtoehtobudjettiin. Hän vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
– Tällaisilla verotuksen muutoksilla voidaan lisätä verotuloja esimerkiksi koulutussäästöjen välttämiseksi. Toisaalta ehdotus vähentää kannustimia ottaa töitä vastaan kaukana asuinpaikasta ja voi myös heikentää kannustimia ottaa vastaan työtä, jossa oman auton käyttö on luontevaa, Vihriälä arvioi.
Palkansaajien Lehto pitää vihreiden vaihtoehtobudjettia kokonaisuutena kuitenkin parempana verrattuna hallituksen esitykseen. Hänestä hallituksella on liikaa säästöjä ja vihreiden verotuspuolikin on ”lähempänä sitä, mitä itse ajattelen”.
Lehto pitää vaihtoehtobudjetin elinkeinopoliittista osiota kuitenkin epäuskottavana ja luonnehtii sitä sanalla ”höttö”.
– Minua jää jotenkin vaivaamaan, yrittävätkö vihreät puristaa koko Suomen elinkeinorakenteen palvelemaan sitä heidän ihanneyhteiskuntaansa? hän puntaroi.
Heikentää työllisyyden kasvuedellytyksiä
Palataan budjetin talouspolitiikan ytimeen. Mitä hyvää tai huonoa on siinä, että vihreät pyrkii sopeuttamaan taloutta kahdessa vaalikaudessa?
– Pidempi sopeutusaika vähentää luonnollisesti sopeutuksen talouskasvua välittömästi heikentävää vaikutusta. Vastaavasti sopeutuksen lykkääminen hidastaa julkisen velan taittumista ja jättää julkisen talouden haavoittuvammaksi uusille shokeille, huomauttaa Vihriälä viitaten riskiin myös rikkoa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajat.
Vihreät viittaa vaihtoehtobudjetissaan tohtori Juha Tervalan laskelmiin, joiden mukaan hallituksen leikkauspolitiikka hidastaa talouden kasvua 0,7 prosenttia, kun vihreiden mallissa vaikutus olisi noin 0,3 prosenttia.
– Tällaiseenkin arvioon voidaan päätyä. Etlan arvio kiristystoimien vaikutuksista ensi vuoden kasvuun on kuitenkin pienempi, enimmillään 0,4 prosenttia, Vihriälä huomauttaa.
Vihreät esittää kunnallisveron perusvähennyksen korotusta, jotta palkansaajien lisäksi myös etuisuuksien saajilla jäisi enemmän rahaa käteen. Näin vihreät vähentäisi köyhyyttä ja kaventaisi tuloeroja. Tämä merkitsisi kunnille 300 miljoonan euron veromenetyksiä.
– Toimenpide pienentää tuloeroja, mutta samalla lisää verotuksen progressiota. Tämä ei kannusta työn tarjonnan lisäämiseen kuten hallituksen ehdottama työtulovähennyksen korotus, koska vihreiden esitys koskee myös etuuksia, Vihriälä huomauttaa.
Vihriälä antaa vihreille tunnustusta pyrkimyksille etsiä koulutus- ja tutkimusmenojen leikkauksille vaihtoehtoja, koska väestön osaaminen ja innovointikyky ovat kytköksissä tuottavuuteen ja kasvuun.
Vihreiden veropolitiikan hän kuitenkin tyrmää.
– Verotuksen kiristäminen kokonaisuutena ja tuloverotuksen progression kiristyminen heikentävät kuitenkin tuotannon ja työllisyyden kasvuedellytyksiä sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä. Ainoa verohelpotus, kunnallisveron perustulovähennyksen nosto, ei tee eroa työ- ja etuustulojen välillä eikä siten paranna työn tekemisen kannusteita.
Vihriälä summaa lopuksi, että vihreiden finanssipolitiikan linjaan sisältyy suurempi kestävyysriski kuin hallituksen esitykseen. Pidempi sopeutusaikataulu lisää julkisen talouden haavoittuvuutta eikä ehdotukseen sisälly toimia, joilla julkisen talouden menojen kasvua pitkällä aikajänteellä hillittäisiin.
