SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen arveli eduskunnan budjettikeskustelussa, että kokoomuksesta ovat liberaalit voimat ehtyneet. Hän ihmetteli, miksi hallitus on lisäämässä sääntelyä päättämällä palkoista ja lomista pakkolaeilla.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz vastasi kuulleensa kutsun osallistua keskusteluun, kun Tuppurainen kysyi, missä on liberaali kokoomus.
Zyskowiczin mukaan työelämän uudistuksia esitetään siksi, hallituksen on tehtävä toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa kilpailukykyä ja sitä kautta työllisyyttä.
– Niitä ei esitetä sen vuoksi, että oltaisiin ihastuneita normeihin. Puhumattakaan siitä, että olisi ihastuttu siihen, että lähdetään lainsäädännöllä normittamaan sellaisia asioita, joita aikaisemmin on normitettu esimerkiksi työehtosopimuksilla, Zyskowicz sanoi.
Zyskowicz kehui Ylen A-studiossa haastateltuja kätilöitä, jotka esittivät vaihtoehdon, että he voisivat suostua lomarahojen leikkaukseen, jos se koskisi kaikkia. Vastaavanlaista ymmärrystä tilanteesta Zyskowicz kaipasi myös oppositiolta.
– Niin on, jos siltä näyttää. Minusta tämä näyttää säännöstelyhallitukselta eikä miltään avoimen markkinatalouden hallitukselta, Tuppurainen jatkoi.
Hän moitti sitä, että perusoikeistolainen hallitus on puuttumassa palkanmuodostukseen lailla.
– Viisasta olisi jättää palkanmuodostus työmarkkinoille, Tuppurainen neuvoi.
”Yhteinen tavoite oli sanelua”
Zyskowicz vastasi, että hallitus olisi mielellään suonut – ja suo vieläkin – että työmarkkinaosapuolet keskinäisissä neuvotteluissaan löytävät ratkaisun, joka parantaa kustannuskilpailukykyä.
Työmarkkinaosapuolten kesken ei kuitenkaan löytynyt yhteisymmärrystä edes tavoitteesta, että kilpailukykyhypyllä olisi pyritty kohentamaan kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla.
– Poikkeuksellisen haastavat ajat vaativat myös poikkeuksellisia toimenpiteitä, Zyskowicz virkkoi.
SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sanoi, että yhteinen tavoite oli sanelua, jolla haluttiin väen vängällä laskea palkkoja viisi prosenttia.
Zyskowicz kiisti, että alkuperäisenä tavoitteena olisi ollut palkkojen leikkaaminen. Hänen mukaansa päinvastoin jos tavoitteesta olisi päästy yhteisymmärrykseen, keinot olisi jätetty työmarkkinaosapuolten sovittavaksi.
Zyskowiczin mukaan hallituksen piirissä puhutaan palkkojen leikkaamisen sijaan työajan pidentämisestä.
– Työaika hitusen pidentämällä olisi päästy siihen, että työpanos lisääntyy, ilman että siitä seuraa lisää palkkakustannuksia tai palkkojen leikkaamista.
Päättääkö SDP SAK:n puolesta?
Zyskowicz totesi, että ei voida ajatella sellaista tasapuolisuutta, että toisella kädellä vähennetään yritysten kustannuksia vaikkapa viisi prosenttia ja toisella kädellä lisätään kustannuksia vastaavasti. Tavoitteena kun on suomalaisen työn ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen.
Zyskowicz hämmästeli myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin toteamusta, että sopu olisi syntynyt, jos SDP:n kansanedustaja ja SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Ihalainen olisi lähtenyt yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi.
– Näin toivomme, mutta mistä te sen tiedätte? Onko teillä päätöksentekijän paikka siitä, syntyykö sopu vai ei, Zyskowicz kyseli sosialidemokraateilta.
