Venäjän hyökkäyssota voi European Council on Foreign Relations -ajatushautomossa (ECFR) työskentelevän tohtori Gustav Gresselin mielestä päättyä vain kahdella tavalla: joko Venäjä voittaa tai Ukraina voittaa.
Mikään muu vaihtoehto ei ole hänen mukaansa mahdollinen, kun otetaan huomioon Vladimir Putinin tavoitteet koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muovaamisesta Kremlin sanelemin ehdoin.
Gressel uskoo vuoden 2024 muodostuvan Ukrainan kannalta haastavimmaksi ajaksi sitten hyökkäyssodan kahden ensimmäisen kuukauden, koska lännen antama aseapu on osin tyrehtynyt, eikä Ukrainan oma puolustusteollisuus yllä riittäviin tuotantovolyymeihin ennen vuotta 2026. Tätä taustaa vasten hän esittää kolme pääskenaariota.
Optimistinen skenaario
Ukrainan kannalta myönteisimmässä skenaariossa mukaan Donald Trumpilta evättäisiin oikeus pyrkiä uudelleen Yhdysvaltojen presidentiksi ja republikaanien ehdokkaaksi nousisi entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley. Tämä johtaisi maan sisäpoliittisen ilmapiirin kääntymiseen tavalla, jonka seurauksena USA lisäisi apuaan Ukrainalle ja toimittaisi muun muassa F-16C/D-hävittäjiä ja Atacms-ohjuksia.
Samalla kun Ukraina kykenisi lyömään Venäjän hyökkäykset ja aiheuttamaan merkittäviä miehistö- ja kalustotappioita, joukkojen koulutusta selustassa lisättäisiin merkittävästi. Näin Ukraina olisi vuoden 2024 loppuun mennessä temmannut aloitteen takaisin itselleen ja pystyisi vapauttamaan vuonna 2025 lisää alueita.
Väliskenaario
Väliskenaariossa presidentti Joe Bidenin hallinto selviytyisi vuoden 2024 vaalikampanjasta, Yhdysvaltain kongressin republikaanit käyttäytyisivät transaktionaalisesti ja myöntyisivät uusiin Ukraina-avustuspaketteihin vastineena esimerkiksi lisäresursseista laittoman maahanmuuton torjumiseen USA:n etelärajalla.
Eurooppalaiset valtiot toimittaisivat tässä skenaariossa edelleen vain noin kolmanneksen lupaamistaan ampumatarvikkeista. Ukraina onnistuisi pitämään pääosin asemansa taistelukentällä lukuun ottamatta vetäytymistä osissa Donbasia. Pula panssarikalustosta kävisi aiempaa tuntuvammaksi vuoden 2024 jälkipuoliskolla.
Materiaalin ja koulutettujen upseerien puute pakottaisi Ukraina lakkauttamaan joitakin vasta muodostettuja prikaateja muiden joukko-osastojen riittävän vahvuuden varmistamiseksi. Se myös jatkaisi uusien kotimaassa tuotettavien puolustustarvikkeiden kehittämistä ja testaamista sekä panostaisi puolustustaktiikan ja joukkojen yhteistoimintakyvyn parantamiseen.
Useiden eurooppalaisten kumppanien toimittamat käytetyt F-16A/B -hävittäjät auttaisivat pitämään venäläiskoneet loitolla Ukrainan keskeisistä asutuskeskuksista, mutta olisivat vaikeuksissa lähellä rintamaa.
Negatiivinen skenaario
Ukrainan kannalta kielteisimmässä Gresselin skenaariossa Trumpista tulisi republikaanien presidenttiehdokas, minkä seurauksena Ukrainan vastainen retoriikka hallitsisi yhä voimakkaammin Yhdysvaltojen poliittista keskustelua. Kongressissa republikaanit haluaisivat Bidenin epäonnistuvan keinolla millä hyvänsä ja torjuisivat kaiken lisäavun Ukrainalle.
Eurooppalaiset valtiot jatkaisivat aseapuaan, mutta niiden tuotantokapasiteetti ja reservivarastot eivät riittäisi kompensoimaan USA:n tuen tyrehtymistä. Ne eivät myöskään tekisi pitkäaikaisia tilauksia omalle puolustusteollisuudelleen, ja lisäksi teollinen yhteistyö Ukrainan kanssa kohtaisi vaikeuksia.
Ukrainan joukot kärsisivät yhä kriittisemmästä ampumatarvikepulasta, Venäjän asevoimat käyttäisivät tilannetta hyväkseen, ja läpimurto kyettäisiin estämään vain vetäytymällä nykyisiltä puolustuslinjoilta. Vuoden 2024 loppuun mennessä useimmat ukrainalaiset prikaatit olisivat väsyneitä ja pahasti kulutettuja.
Marraskuun presidentinvaaleissa Trump voittaisi Bidenin, Euroopan valtaisi paniikki useiden valtioiden lopettaessa apunsa Ukrainalle kokonaan ja keskittyessä vahvistamaan omia asevoimiaan Venäjän välittömän hyökkäyksen pelossa. Useimmat pitäisivät Ukrainan sotaa tässä vaiheessa jo hävittynä, mutta Ukraina jatkaisi sitkeästi taistelua.
Vielä ei ole liian myöhäistä
Gressel muistuttaa Venäjän kärsineen merkittäviä takaiskuja vuoden 2022 aikana. Hyökkääjällä oli pulaa miehistä, ja ketterämmäksi ja motivoituneemmaksi osoittautunut Ukrainan armeija oli saavuttanut näyttäviä voittoja. Tunnelma oli optimistinen, ja Venäjän tappio näytti jopa todennäköiseltä.
Vaikka asetelma näyttää nyt kääntyneen päinvastaiseksi, länsi voi Gresselin mukaan vielä muuttaa sodan kulun.
– Erityisesti eurooppalaisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että he voivat laittaa rahansa likoon. Ampumatarvikkeiden, ohjusten, taisteluajoneuvojen ja varaosien hankinnat laahaavat pahasti jäljessä aikataulusta – eikä taso alun perinkään ollut kunnianhimoinen. Nyt ollaan jo myöhässä, mutta eurooppalaiset voivat yhä kääntää tämän kurssin, hän toteaa.
