Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nostaa esiin merkittäviä huolenaiheita sekä näkemyksiä siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi kehittää.
– Kaikissa julkisen terveydenhuollon uudistuksissa 2000-luvulla on pyritty ”vahvistamaan perusterveydenhuoltoa”. Tulokset eivät ole olleet erityisen vakuuttavia, sillä tavalliselle lääkärin vastaanotolle on Suomessa kovin hankala päästä verrattuna muihin Euroopan maihin, Lehtonen sanoo Uuden Suomen blogissaan.
Lehtonen korostaa perusterveydenhuollon merkitystä ja kertaa sen nykyisiä haasteita. Hän katsoo, että perusterveydenhuollon lääkärien määrä Suomessa on hyvä ja vertailukelpoinen muihin Euroopan maihin, mutta potilaskäyntien määrä on laskenut huomattavasti 20 vuoden aikana.
Lehtonsen mukaan potilaskäyntien vähentymisen syyt liittyvätkin enemmän palvelujen tuotantotapaan kuin lääkärimäärään, kun verrataan tilannetta muihin maihin.
– Tanskassa potilaskäyntien määrää on päinvastoin rajoitettu niin, että lääkäri saa päivässä katsoa ja laskuttaa enintään 30 potilaskäynnistä. Tuo 30-40 potilasta päivässä onkin melko tavanomainen yleislääkärin päivittäinen potilasmäärä useissa eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä, Lehtonen sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomessa terveyskeskuslääkärien työpäivät voivat sisältää vain noin kuusi potilaskäyntiä.
Lehtonen myös haastaa väitteen siitä, että erikoissairaanhoidon rahoitus olisi liiallinen suhteessa perusterveydenhuoltoon.
Hän perustaa näkemyksensä OECD:n tilastoihin, jonka mukaan Suomi käyttää terveysmenoistaan EU-maista viidenneksi suurimman osuuden perusterveydenhuoltoon. Vaikka erikoissairaanhoito on kalliimpaa Lehtonen huomauttaa, että perusterveydenhuoltoon on silti panostettu runsaasti.
Lehtonen painottaa tarvetta uudistaa terveydenhuoltojärjestelmää ja ottaa oppia muista Pohjoismaista. Hän ehdottaa hajautetumpaa lähipalvelumallia, jossa omalääkärit toimivat ammatinharjoittajina ja tarjoavat perusterveydenhuoltoa lähellä potilaita.
– Ymmärrän kyllä hyvin, että keskimääräinen poliittinen päättäjä nielee totuutena sen, mitä asiantuntijaviranomaisen viranhaltija hänelle kirkkain silmin kertoo. Varmaa kuitenkin on, että Suomessa kaikki terveydenhuollon uudistamisyritykset epäonnistuvat, kunnes tosiasiat tunnustetaan, Lehtonen sanoo.
– Terveyskeskusten ongelmat eivät meillä johdu liian pienestä määrästä koulutettuja lääkäreitä taikka perusterveydenhuoltoon käytetystä liian pienestä rahamäärästä.
