Suomen ukkoskausi käynnistyy kunnolla usein toukokuun aikana. Eniten ukkosia esiintyy toukokuusta syyskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla.
Yksittäisiä ukkosia voi esiintyä jo aikaisemmin tai toisaalta myös varsinaisen ukkoskauden jo päätyttyä, kertoo sääpalvelu Foreca.
Tänä vuonna ukkoskausi käynnistyi toukokuussa varsin verkkaisesti. Maasalamoita havaittiin toukokuun aikana noin 2 700 kappaletta, mikä jää selvästi toukokuun keskimääräisen 8 000 maasalaman alapuolelle.
Runsain salamointi painottui kesäkuulle
Ukkosten saralla hiljainen jakso jatkui kesäkuun puolella, kunnes kuun loppupuoli tarjoili jo runsaammin seurattavaa salamoinnin ystäville. Runsaimmin salamoi kesäkuun 28. päivänä, jolloin maasalamasaldo kasvoi yli 10 000 salamaan ja seuraavanakin päivänä salamoita havaittiin noin 9 000 kappaletta.
28. päivän salamat jakautuivat maan etelä- ja keskiosaan hieman länsipainotteisesti sekä Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin.
Kesäkuussa havaittiin lopulta noin 43 500 salamaa, mikä on noin 9 000 salamaa enemmän kuin keskimääräisenä kesäkuuna.
Heinäkuusta eteenpäin jälleen hiljaisempaa
Heinä- ja elokuussa salamointi jäi selvästi keskimääräistä vaisummaksi. Potentiaalia olisi ollut runsaammallekin salamoinnille, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.
Heinäkuussa maasalamien saldo oli lopulta noin 15 600 kappaletta, mikä jää vain noin neljäsosaan verrattuna tilastolliseen keskiarvoon.
Elokuussa salamamäärä oli lopulta noin 10 000 kappaletta. Tämä vastaa noin kolmasosaa tilastollisesta keskiarvosta.
Elokuun aikana oli pariin otteeseen mahdollisuus, että Suomeen saapuisi merkittäviä rajuilmoja etelän suunnalta. Ennustemalleissa esiintyi skenaarioita, joissa ukkosille suotuisat olosuhteet olivat jopa poikkeuksellisella tasolla.
Lopulta tilanne kuitenkin raukesi niin, että varsinaiset rajuilmat jäivät, joskin erittäin voimakkaina, Suomen eteläpuolelle Baltiaan. Seuraavana päivänä 8.8. koettiin kuitenkin Suomessa Sylvia-myrsky, joka toi merkittäviä vaikutuksia etenkin Länsi-Suomessa, mutta salamointi jäi varsin vähäiseksi.
Myös elokuun viimeisinä päivinä ennustemallit povasivat mahdollisuutta merkittäville ukkosille, jotka saattaisivat saapua Suomeen etelästä.
Tälläkin kertaa pahimmat rajuilmat jäivät Baltian puolelle, mutta ukkospilvijärjestelmän rippeet saapuivat varhain aamulla 31.8. Suomenlahden yli etelärannikolle. Varsinkin Helsingissä koettiin rankkaa sadetta, Kaisaniemen havaintoasemalla satoi 19 mm vain kymmenessä minuutissa ja keskusta-alue tulvi paikoin aika pahastikin.
Kesän osalta ukkoset jäivät siis lopulta vähäisiksi. Koko kesän aikana salamoita havaittiin noin 72 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on noin 130 000 salamaa.
